Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Ämpärillinen | Lahden sijainti Suomen kartalla muuttuu hiljalleen

Ymmärrän, otsikko näyttää äkkiseltään järjettömältä. Tässähän me olemme edelleen samassa paikassa, Vesijärven eteläpäässä ja Salpausselän harjuilla. Kyllä, Lahden fyysinen sijainti on ennallaan, mutta nyt ei ole kyse pelkästään siitä. Tilanne näyttää erilaiselta, kun puhutaan siitä, kuinka hyvä sijainti Lahdella on esimerkiksi yritysten kannalta. Se onkin paljon monimutkaisempi kysymys, johon vaikuttaa koko ajan monta muuttujaa.

Lahdessa on totuttu perinteisesti ajattelemaan, että sijaintimme on suunnilleen paras mahdollinen. Keskellä Etelä-Suomea ja merkittävien liikenneväylien varrella. Tässä kaupungissa on vuosikymmenien saatossa laadittu valtava määrä strategioita, juhlapuheita ja toinen toistaan tärkeämpiä kannanottoja, joissa on hehkutettu Lahden ehkä merkittävintä valttikorttia: logistista sijaintia.

Hehkutuksille on ollut karttaa vilkaisemalla kiistattomat perusteensa. Täältä on kohtuullinen matka joka suuntaan. Pääkaupunkiseutu tunnin päässä, itäinen Suomi hoidettavissa toisella kädellä ja läntinen toisella. Jos Lahti olisi ympyrän keskipiste, kohtuullisen pieni ympyrä kattaisi huomattavan osan kaikista suomalaisista.

Eikä tämä ole ollut vain silmämääräistä mutu-tuntumaa. Panimoyhtiö Hartwallin tiedetään aikanaan selvittäneen suuren tuotantolaitoksensa ja logistiikkakeskuksen parasta mahdollista sijaintia tietokonesimulaation avulla. Vastaus löytyi Lahden seudulta.

Tarkalleen ottaen kaikkein optimaalisin paikka olisi muistaakseni ollut Kärkölän suunnalla, mutta ymmärrettävästi tehdas sijoittui Lahteen liikenneyhteyksien ja työvoiman äärelle, ennestään tuttuun perinteiseen panimokaupunkiin.

En tiedä, millaisen vastauksen Hartwallin tietokone tänä päivänä antaisi, mutta lopputulos saattaisi olla aavistuksen erilainen. Tai ainakin se muuttuu sellaiseksi vuosi vuodelta.

Emme ehkä pysty nappaamaan tänne kaikkia eteläisen Suomen logistiikkahalleja, mutta meillä on edelleen sijainti, josta moni paikkakunta olisi kateellinen.

Suomen väestö pakkautuu yhä selvemmin pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun muodostamaan kolmioon. Samanaikaisesti itäinen Suomi tyhjenee hiljalleen.

Trendi vaikuttaa väistämättä myös Lahden suhteelliseen asemaan Suomen kartalla. Emme olekaan enää niin itsestään selvästi keskellä ”kaikkia suomalaisia” kuin olemme tottuneet kuvittelemaan. Erään kuulemani arvion mukaan suomalaisia kuluttajia palvelevien yritysten jakelukeskusten kannalta optimaalinen sijainti on nykyään jossakin Hyvinkään seudulla. Kuulostaa järkeenkäyvältä sen perusteella, missä ihmiset tänä päivänä asuvat.

En ole sanomassa, että Lahden asema on toivoton tai menetetty. Sijainti ei edelleenkään ole huono, mutta pelkästään sen avulla emme saa mitään ilmaiseksi.

Eikä tässä vielä kaikki. Perinteisesti yksi sijaintiin liittyvistä vahvuuksistamme on ollut hyvä yhteys Venäjälle. Aikanaan sillä oli täysin ratkaiseva vaikutus Lahden historiaan: näissä maisemissa ei olisi nykyisen kaltaista kaupunkia, mikäli Riihimäen–Pietarin-rataa ei olisi rakennettu tätä kautta 1800-luvulla.

Nyt tiedämme, että itäisen yhteyden varaan ei sattuneesta syystä kannata laskea pitkään aikaan yhtään mitään. Suomen ja Venäjän välinen kaupankäynti ja matkailu ovat nyt syväjäädytyksessä, eikä tilanne taida oleellisesti muuksi muuttua ennen kuin itänaapurissa on valta vaihtunut.

Lahdessa olisikin syytä miettiä yhä vakavammin, miten kaupungin suhteellista sijaintia Suomen kartalla voisi parantaa. Nopeasti tulee mieleen yksi ilmiselvä kehittämiskohde: liikenneyhteydet länteen. Tällähän hetkellä esimerkiksi Lahden ja Tampereen välinen tieyhteys on kaikkea muuta kuin sujuva.

Tämä on hiljalleen yhä isompi ongelma myös Lahden seudulle ja täällä toimiville yrityksille, koska Tampereesta on yhä selvemmin kehittymässä Suomen selvä kakkoskaupunki, jonka kasvuvauhti on ollut varsinkin näin korona-aikana omaa luokkaansa.

Olisiko aika tehdä johtopäätökset ja ryhtyä ripeästi toimiin paikallisessa edunvalvontatyössä? Liikennehankkeiden lobbaus vaatii perinteisesti aikaa ja kärsivällisyyttä, joten parempi olisi päästä alkuun.

Kaikkea tuota miettiessä ajatus palaa siihen mistä tämä kirjoitus lähti liikkeelle. Fyysinen sijaintimme ei ole muuttunut. Olemme edelleen tässä Salpausselän harjujen ja suurten vesistöjen yhtymäkohdassa. Luonnonkauniissa maisemissa, jonne jo Suomen ensimmäiset asukkaat asettuivat jääkauden jälkeen.

Asumisen kannalta sijainti oli siis ilmeisesti jo kauan sitten ihanteellinen ja sitä se on edelleen. Nykyinen Lahti on järvi-Suomen portti, joka pystyy tarjoamaan asukkailleen poikkeuksellisen monipuolisessa ja kompaktissa paketissa luontoa ja kaupungin sykettä.

Puhuin tästä kaikesta huomattavasti runsassanaisemmin vuoden alussa, kun CNN oli valinnut Lahden maailman parhaiden matkakohteiden joukkoon ja Ruotsin radion suomenkielinen toimitus haastatteli minua aamuohjelmaansa.

Kerroin kuulijoille kuvitteellisesta päivästä, jonka aikana lahtelainen tai täällä piipahtava matkailija ehtii tehdä vaikka mitä paikallisten luonto- ja liikuntaelämysten, kulttuuritarjonnan ja yöelämän parissa. Heitin pohdittavaksi retorisen kysymyksen: missä muualla vastaava olisi muka mahdollista?

Muistutin samalla, että kaikki tämä on tarjolla vain tunnin matkan päässä Helsingistä, joten pääkaupunkiseudun työmarkkinatkin ovat täällä asuen järkevästi saavutettavissa.

Annoin tulla kaiken tuon sydämestäni ja kotiseuturakkaudella, joka sanaa tarkoittaen. Silloin, kun on tilaisuus kehua kotikaupunkia ulkopuolisille, tilaisuus on luonnollisesti hyödynnettävä täysillä.

Nyt pari kuukautta myöhemmin on helppo olla edelleen samaa mieltä. Lahti ei ole menettänyt sijaintiin liittyviä vahvuuksiaan asuinpaikkana.

Päinvastoin, moni työ on korona-ajan myötä muuttunut yhä vähemmän paikasta riippuvaiseksi ja etätyö yleistyy, joten pysyvä pääkaupunkiseudulla asuminen ei ole enää kaikille sellainen välttämättömyys mitä se joskus on ollut.

Suomen ainoa kansainvälinen lentokenttäkin on käytännössä yhtä lähellä kuin pääkaupunkiseudulla, ja mahdollisen lentoradan valmistuttua vielä lähempänä. Tälläkin on merkitystä, kun tietynlaiset yritykset tai kansainvälistä reissutyötä tekevät osaajat miettivät sijoittautumistaan.

Emme ehkä pysty nappaamaan tänne kaikkia eteläisen Suomen logistiikkahalleja, mutta meillä on edelleen sijainti, josta moni paikkakunta olisi kateellinen. On itsestämme kiinni, miten pystymme hyödyntämään mahdollisuuden. Perinteistä sijaintiviestiä on syytä kirkastaa ja terävöittää tämän päivän oloihin sopivaksi.