Pääkirjoitus | Katujengit ovat huolestuttava signaali – Lahdessakin syytä olla kartalla pääkaupunkiseudun tilanteesta

Helsinkiläiset ja espoolaiset nuorten katujengit ovat olleet päivinä näyttävästi esillä valtakunnallisissa uutisissa, kun poliisi tiedotti viime viikolla jengejä koskevan tutkintansa tuloksista.

Tutkimukset tuottivatkin konkreettista tulosta, sillä poliisi sai estettyä helsinkiläisessä ravintolassa järjestettyyn musiikkitapahtumaan suunnitellun iskun, jota helsinkiläinen jengi oli suunnitellut espoolaisia vastaan.

Jengien välillä on ollut väkivallan kierre, joka sai alkunsa toukokuussa 2021 Helsingissä tapahtuneesta pahoinpitelystä. Tutkinnan kohteena olleet jengit ovat muodostuneet gansta rap -musiikin ympärille. Tyypillistä niille on väkivallan ja rikollisen elämäntavan ihannointi.

Jengit leimautuvat vahvasti tiettyihin kaupunginosiin ja niiden jäsenet ovat yleensä ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajia. Kaiken kaikkiaan pääkaupunkiseudun katujengeissä on poliisi arvion mukaan noin sata nuorta tai nuorta aikuista, yksittäisessä jengissä jäseniä on 10–20.

Toisin sanoen vielä ei puhuta mistään erityisen laajasta ilmiöstä, mutta kehityksen suunta on huolestuttava. Uutinen on herättänyt syystäkin keskustelua siitä, ollaanko Suomessa menossa nyt samantyyppiseen tilanteeseen kuin Ruotsissa. Siellähän jengiytyminen on päässyt karkaamaan käsistä ja ongelman mittakaava on toista luokkaa kuin meillä.

Mitä sitten? Miksi tähän kaikkeen kannattaa käyttää painomustetta huomiota lahtelaisen kaupunkilehden pääkirjoituksessa.

Siksi, että Lahti ei ole mikään pääkaupunkiseudusta erillinen lintukoto. Erilaiset vaikutteet tulevat tänne sata kilometriä pohjoisemmaksi monesti pienellä viiveellä, niin hyvässä kuin pahassa.

Lahdessa ei ole toistaiseksi ollut havaintoja pääkaupunkiseudun tapaisista katujengeistä, mutta ongelman takana olevat juurisyyt ovat tuttu juttu täälläkin. Nuorten pahoinvointi ja syrjäytymisuhka eivät tunne kunta- tai maakuntarajoja.

Lahdessakin on ollut nähtävissä entistä voimakkaampi kahtiajakautuminen myös nuorten keskuudessa. Koululaisille tehtyjen kyselyiden perusteella yhä useamman nuorten elintavat ovat kohentuneet, mikä näkyy esimerkiksi päihteiden käyttöä koskevissa tilastoissa. Samanaikaisesti osalla nuorista on kuitenkin entistä vaikeampaa, mikä näkyy myös monenlaisena oireiluna.

Korona-aika on tuonut lisää tummia pilviä taivaalle. Lahdessakin on saatu huolestuttavia kyselytuloksia, joiden perusteella nuorten mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet viimeisen parin vuoden aikana.

Uupumuksen, ahdistuksen, yksinäisyyden ja masennuksen tunteet ovat tuttu juttu aivan liian monelle. Eikä tässä vielä kaikki, poikkeusoloissa myös perhepiirissä koettu fyysinen ja henkinen väkivalta on lisääntynyt.

Karuja tietoja, mutta tuosta on vielä matkaa siihen, että järjestäydytään väkivaltaisiksi katujengeiksi. Juuri siksi tilanteeseen olisikin syytä reagoida ennen kuin on myöhäistä.

Haaste koskee kaikkia mahdollisia tahoja, joiden toimenkuvaan kuuluu nuorten kanssa toimiminen ja heidän hyvinvointinsa edistäminen. Heidän on syytä seurata pääkaupunkiseudun tilannetta ja tehdä tarvittavat johtopäätökset. Mitä voimme ottaa opiksi? Mikä täällä on mahdollisesti toisin?

Oman mausteensa katujengikeskusteluun tuo asiaan liittyvä maahanmuutto- ja kotoutumis­näkökulma. Mitä todennäköisimmin se on merkittävä selitys sille, miksi ilmiö on näkynyt näin vahvasti juuri pääkaupunkiseudulla eikä toistaiseksi niinkään muualla. Pelkkä sana maahanmuutto on yleensä merkittävä este kiihkottoman ja asiapitoisen keskustelun käymiselle. Siitä huolimatta ­asiasta on puhuttava tarvittaessa sen oikeilla nimillä, ei hyssyttelemällä eikä paisuttelemalla.