Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Ämpärillinen | Harjun terveys – tuskin niin huono tai hyvä

Tänään ilmestyvässä lehdessämme puimme laajassa jutussa lahtelaisten terveyspalvelut tuottavan Harjun terveyden toimintaa. Kuten jutustakin ilmenee, firman julkisuuskuva on kaikkea muuta kuin yksiselitteinen.

Virallinen viestintä tyytyväisyystutkimuksineen puhuu omaa kieltään, kriittiset yleisönosastokirjoitukset omaansa. Kommenttipalstoilta löytyy voimakkaita näkemyksiä suuntaan jos toiseenkin. Jutussa pyrimme täydentämään kuvaa muun muassa firman henkilöstöltä hankituilla sisäpiirinäkemyksillä.

Yksi mielenkiintoinen lisänäkökulma tuli eräältä lukijaltamme, joka otti yhteyttä erään lehdessämme julkaistun kriittisen mielipidekirjoituksen jälkeen. Tiivistetysti sanottuna lukija arveli noin yleisellä tasolla, että Harjun terveyteen kohdistuvassa kritiikissä on isolta osin kyse vanhakantaisesta ajattelusta.

Tällä hän tarkoitti sitä, että etenkin varttuneemmat ihmiset ovat tottuneet siihen, että omien vaivojen kanssa pitää päästä aina lääkärin vastaanotolle. Niinpä heille ei kelpaa hoitajan puheille pääsy, vaikka asia saattaisi hoitua aivan yhtä hyvin siten.

Näkemystä esitellessään lukija pohdiskeli, voisiko taustalla olla myös iäkkäämpien lahtelaisten suhteellisen alhainen koulutustaso. Tämän arveli johtavan siihen, että ei pystytä ymmärtämään isompaa kokonaisuutta ja uuden toimintamallin tarkoitusta. Lukija halusi korostaa, että uusi tiimimalli on järkevä: sen avulla saadaan hoidettua mahdollisimman monia potilaita, kun kaikkia ei tarvitse palvella lääkärin voimin. Hän arveli, että tämä on ainoa keino saada rahat riittämään.

Mielenkiintoisia ja osittain myös provosoivia näkemyksiä koulutusviittauksineen. Jäin miettimään, että soittaja saattoi osua jonkin olennaisen ytimeen kuvaillessaan sitä, kuinka vaikeaa vanhoista toimintatavoista pois oppiminen on palveluiden käyttäjillekin, oli heidän koulutuksensa sitten mitä tahansa.

Jääkö joltakin ihmiseltä saamatta hänen tarvitsemansa hoito, kun palveluita viedään yhä enemmän digiklinikalle ja puhelinlinjoille?

Taustalla tuntui olevan myös kokemusperäistä näkemystä, sillä eläkeikäinen soittaja itse oli tehnyt vuosikymmenien uran terveydenhuollossa ja oman vaivansa kanssa hänellä oli pitkä kokemus myös asiakkaan roolista. Olen hänen kanssaan samaa mieltä siitä, että noin periaatteessa tiimimalli vaikuttaa järkevältä tavalta organisoida työtä, jossa tarvitaan vaihtelevasti eri asiantuntijoiden panosta.

En kuitenkaan usko, että soittajankaan tarjoama näkemys on sellaisenaan ihan koko totuus. Mitä enemmän asiaan perehtyy, sitä helpompi on ymmärtää, miksi Harjun terveys ja sen toimintamalli digiklinikoineen ja puhelinpalveluineen herättää niinkin vaihtelevia reaktioita.

Parhaimmillaan uudet toimintatavat voivat olla tietyntyyppisille asiakkaille merkittävä arjen parannus. Etävastaanotolla pystyy joustavasti ja ketterästi hoitamaan erilaisia pikkuasioita silloin kun itselle parhaiten sopii, aikaa ei tuhraannu vastaanotolle reissaamiseen ja odotteluun. Kaikki hyvin niin kauan kuin omiin vaivoihin saa riittävän avun tällä konstilla.

Kaikesta päätellen digi- ja puhelinpalvelut eivät kuitenkaan ole aina toimineet kuten pitäisi. Tästä ovat esimerkkinä ihmisten omalla nimellään kertomat kokemukset siitä, kuinka luvattua takaisinsoittoa ei ole tullut tai se ollut pahasti myöhässä. Oli taustalla koronan aiheuttamia ongelmia tai ei, kovin montaa tällaista tapausta mikään palvelu ei kestä ilman maineongelmia.

Olennaisin kysymys kuitenkin on, jääkö joltakin ihmiseltä saamatta hänen tarvitsemansa hoito, kun palveluita viedään yhä enemmän digiklinikalle ja puhelinlinjoille.

Tämäkään ei ole täysin tuulesta temmattu huoli. Hyvää perspektiiviä asiaan saa kurkkaamalla esimerkkitapausta oman alueemme ulkopuolelta.

Kainuussa saatiin hoitojonot kuriin siirtymällä uuteen toimintamalliin julkisen puolen terveyskeskuksissa. Sielläkin toiminnan painopistettä siirrettiin hyvin vahvasti etävastaanottoihin.

Helsingin Sanomien kuvauksen mukaan sikäläinen tilanne oli aiemmin katastrofaalinen, kiireettömään hoitoon oli kuukausien jonot ja maanantaiaamuisin käytävillä ei mahtunut liikkumaan, kun akuuttihoitoon tulijoita oli niin paljon. Sitten koko systeemi uudistettiin konsulttiyrityksen kanssa, yhtäkkiä voitiin hoitaa kaikki päivän mittaan yhteyttä ottaneet saman päivän aikana ( HS 28.12.).

Kainuun mallia esitellyt Hesarin juttu tuntui olevan monelle suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän kohtalosta huolestuneelle kauan odotettu pelastusrengas. Siltä se ainakin näytti lukuisten sosiaalisessa mediassa nähtyjen innostusta ja hehkutusta pursuavien juttujakojen perusteella.

Jälleen kerran asiat näyttävät kuitenkin hieman toisenlaisilta sisältä päin katsottuna. Helsingin Sanomat julkaisi 19.1. kolmen kainuulaisen lääkärin kriittisen kirjoituksen, jossa he tuovat esille uuden toimintamallin puutteita.

”Kuvatussa etähoitomallissa lääkäreitä ja hoitajia ohjeistetaan toteuttamaan vähintään 80 prosenttia hoitotapahtumista etäkontaktilla. Etäkontaktissa jää välittymättä diagnostiikan ja hoidon kannalta merkittäviä seikkoja, jotka olisivat todettavissa vastaanotolla. Tämä korostuu erityisesti iäkkäiden ja monisairaiden potilaiden kohdalla, joiden terveysongelmat ovat usein hyvin monimutkaisia”, kirjoittavat lääkärit Merja Ruha, Jekaterina Miloserdova ja Atte Veteläinen.

Kolmikko myös katsoi, että hyöty on näennäinen, jonoja siirtyy terveyskeskuksesta päivystys- tai erikoissairaanhoidon poliklinikoille tai yksityissektorille.

”Toimintatapa ohjaa pintapuolisiin etäkontakteihin, joiden tuottama terveyshyöty voi jäädä vähäiseksi, eikä potilaan vaiva tule aidosti hoidetuksi. Potilaan kohtaaminen ja kuulluksi tuleminen jäävät toteutumatta. Etenkin toimintakyvyltään rajoittuneet potilaat kokevat jääneensä heitteille. Hoito ei vastaa tarkoitusta ja on tehotonta.”

Kirjoittajat eivät täysin tyrmää etähoitomallia. Heidän mielestään sitä voidaan hyödyntää pitkäaikaisten terveysongelmien ja kansansairauksien hoidossa ja seurannassa, mutta pääsääntöisesti se ei sovellu akuuttien sairauksien luotettavaan diagnostiikkaan.

Kainuulaiset lääkärit esittävätkin huomion, joka antaa ajattelemisen aihetta myös Lahdessa käytävään keskusteluun: ”Etähoidon laajamittaisen käytön on jo nähty johtavan hoitovirheisiin ja diagnoosien viivästymiseen. Malli aiheuttaa laboratorio- ja kuvantamistutkimusten liikakäyttöä ja epätarkoituksenmukaista hoidon porrastusta johtaen kokonaiskustannusten nousuun. Lääketieteen oppien ja ammattietiikan vastainen työskentelytapa ja vähäinen mahdollisuus vaikuttaa työjärjestelyihin ovat johtaneet irtisanoutumisiin eri puolilla Suomea.”

Maallikkona on helppo todeta, että terveydenhuollossakin pitäisi pystyä löytämään tapa, jossa yhdistyy etä- ja lähityön parhaat puolet. Samassa paketissa yksilöllistä palvelua ja tehokkuutta, laatua ja joustavuutta.

Eikä tässä vielä kaikki, oman vaikeuskertoimensa Harjun terveyden ympärillä käytävään keskusteluun tuovat asiaan liittyvät isot poliittiset intohimot, jotka johtuvat yksityisen Mehiläisen enemmistöosuudesta.

Totean vain lyhyesti näkemykseni asiasta: on älyllistä laiskuutta arvioida Harjun terveys loistavaksi uudistukseksi tai pahaksi epäonnistumiseksi pelkästään sen perusteella, mikä näkemys tukee paremmin omaa poliittista maailmankatsomusta.

Tässäkin kokonaisuudessa on kyllä nähtävissä sekä plussia että miinuksia, kun asiaa yrittää katsoa mahdollisimman puolueettomasti. Harjun terveys tuskin on niin huono kuin sen kovimmat kriitikot antavat ymmärtää ja tuskin niin erinomainen kuin innokkaimmat ihailijat suitsuttavat. Poliitikkojen kannalta on toki näppärää, että sopivia todellisuuden palasia poimimalla kuka tahansa voi kasata vakuuttavalta kuulostavat perustelut omille mielipiteilleen.

Politiikka sikseen, varmaa on, että terveydenhuolto on joka tapauksessa isossa muutoksessa tulevina vuosina. Siitä pitävät väistämättä huolen teknologian ja lääketieteen kehitys sekä taustalla oleva väestön ikärakenteen muutos ja talouspaine.

Iso muutos on aina uuden oppimisen paikka sekä palveluiden tekijöille että niiden käyttäjille. Lopputulos on onnistunut, jos tulevaisuudessa juuri kukaan ei kaipaa paluuta vanhaan.

Todennäköisesti se vaatii sekä henkilöstön että asiakkaiden kuuntelua herkällä korvalla. Suunta voi olla oikea, mutta liian kova vauhti johtaa yleensä ulosajoihin.