Äskettäin käydyt aluevaalit havainnollistivat konkreettisella tavalla, kuinka hallitseva asema Lahdella on Päijät-Hämeen maakunnassa. Vaaleissa meni läpi kaikkiaan 42 lahtelaista ehdokasta, kun aluevaltuutettujen paikkoja oli jaossa 69.
Tulos ei ollut yllätys väestötilastojen perusteella, sillä lähes 60 prosenttia maakunnan asukkaista asuu nykyään Lahdessa. Kehitys on ollut jo vuosien ajan sen suuntaista, että maakunnan reuna-alueet tyhjenevät ja keskuskaupunki kasvaa hiljalleen.
Nyt näyttää siltä, että väen väheneminen koskettaa myös Lahden lähimpiä naapurikuntia. Tilastokeskuksen tuoreiden ennakkotietojen mukaan Lahti oli viime vuonna Päijät-Hämeen ainoa kunta, jossa väkiluku kasvoi. Täälläkin kasvu oli tosin suhteellisen pientä, 109 asukasta eli 0,1 prosenttia.
Samanaikaisesti koko maakunnan väkiluku supistui 571 henkilöllä, mikä tarkoittaa 0,3 prosentin pudotusta edelliseen vuoteen. Esimerkiksi Lahden lähinaapureista Hollola menetti 148 asukasta (-0,7 %), Asikkala 68 (-0,8 %) ja Orimattila 68 (-0,4 %).
Suhteellisesti isoin väkiluvun lasku Päijät-Hämeen kunnista osui Kärkölään, 82 asukasta eli 1,9 prosenttia edellisen vuoden asukasmäärästä.
Väkiluvun lasku ei tule isona yllätyksenä, koska tuonsuuntaista kehitystä on osattu ennakoida muun muassa nykyisten syntyvyyslukujen pohjalta.
Kyse on valtakunnallisesta ilmiöstä: viime vuonna vain Uusimaa ja Pohjois-Pohjanmaa olivat sellaisia maakuntia, joissa syntyneitä oli enemmän kuin kuolleita. Parin viime vuoden aikana Suomen syntyvyys on tosin ollut hienoisessa nousussa, mutta se ei kokonaiskuvaa muuksi muuta: edelleen ollaan historiallisesti hyvin alhaisella tasolla.
Syntyvyyden lasku ei kuitenkaan riitä selitykseksi sille, miksi Päijät-Hämeen väestökato on noinkin iso. Tämä tulee hyvin esille vilkaisemalla muiden maakuntien väestötilastoja.
Väkilukuaan kasvattaneiden maakuntien kärkisijoilla oli tuttu kasvukolmio eli Uusimaa (+ 12 734), Pirkanmaa (+ 4 717) ja Varsinais-Suomi (+ 2 285), näköetäisyyden päässä palkintopallisijaa kärkkyy Pohjois-Pohjanmaa (+ 1 828).
Ei siinä kuitenkaan kaikki. Kasvavia maakuntia löytyi muualtakin Suomesta kuin maan isoimpien kaupunkien alueilta. Päijät-Hämeen kannalta mielenkiintoisia verrokkeja ovat esimerkiksi Keski-Suomi (+ 65) ja Pohjois-Savo ( + 131). Ei mitään järisyttävää kasvua kummassakaan, mutta etumerkki on erilainen kuin täällä. Etenkin Pohjois-Savossa silmiinpistävää oli maakuntien välinen nettomuutto, joka oli 735 asukasta plussalla, kun Päijät-Häme samanaikaisesti menetti 48 asukasta muihin maakuntiin.
Negatiivisen väestökehityksensä kanssa Päijät-Häme sijoittuu kyseenalaiseen seuraan monen taantuvaksi mielletyn seudun, kuten Kymenlaakson tai Pohjois-Karjalan kanssa. Lahden seudun tulevan elinvoiman kannalta olennaista on, miten koko talousalue kehittyy. Jos kasvua tapahtuu pelkästään keskuskaupungissa ja merkittäviltä osin muun maakunnan kustannuksella, jäämme auttamatta jälkeen maan sisäisessä kilpailussa.
Toisaalta Lahden vahva asema Päijät-Hämeen sisällä tarkoittaa väistämättä sitä, että maakunta menestyy käytännössä tasan niin hyvin kuin keskuskaupunki menestyy. Mikäli Lahti ei onnistu houkuttelemaan tänne riittävästi uusia asukkaita ja yrityksiä muualta Suomesta, on turha odottaa käännettä maakunnan väestötilastoihin.
Päijät-Hämeen väkimäärän kääntäminen kasvuun on kovan työn takana, mutta muiden maakuntien lukujen perusteella sen pitäisi olla tehtävissä oleva temppu. Vapaaehtoisesti ei pidä luovuttaa, koska tällä sijainnilla aineksia parempaankin on tarjolla.