Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Ämpärillinen | Venäjä, Venäjä ja Venäjä – Lahdella ollut aina vahva kohtalonyhteys oikukkaaseen itänaapuriin

Tätä tekstiä näpytellessä tuntuu olevan vain ajan kysymys, milloin Venäjä hyökkää Ukrainaan. Euroopassa käytävän sodan uhka on todentuntuisempi kuin vuosikymmeniin.

Kävi Ukrainan rajalla lähiaikoina mitä tahansa, Venäjän ja läntisen Euroopan välit pysyvät todennäköisesti kireinä vielä pitkään. Normaaleista suhteista ei ole ollut tietoa sitten vuoden 2014, jolloin Venäjä valtasi Krimin niemimaan ja synnytti jäädytetyn konfliktin talouspakotteineen.

Kaikkea tätä miettiessä tulee väkisinkin mieleen, kuinka toisenlaisissa tunnelmissa Lahdessakin on mietitty suhteitamme itäiseen naapuriimme.

Odotukset olivat tapissaan esimerkiksi vuonna 2009, jolloin Lahden ja Pietarin välinen junayhteys oli nopeutumassa tuntuvasti parannettujen ratojen ja uusien Allegro-junien myötä.

Niinpä silloinen Lahden seudun kehitysyhtiö Lakes oli polkaissut pystyyn Russia House -nimisen hankkeen, jonka tavoitteena oli synnyttää venäläisten yritysten keskittymä Askon alueelle. Ajatuksena oli, että Lahti voisi toimia venäläisten sillanpääasemana EU-alueen markkinoille. Finnarin vanhaa mainoslausetta soveltaen Lahdessa järjestetystä kokouksesta ehtisi junalla Pietariin vielä ”illaksi kotiin”.

Nopea junayhteys avautuikin juhlavissa tunnelmissa joulukuussa 2010, jolloin silloinen Venäjän pääministeri Vladimir Putin liittyi presidentti Tarja Halosen matkaseuraksi Viipurin asemalla. Silloisen lehtijutun mukaan Halonen oli rupatellut Putinille, että ”Viipurihan on suomalaisille todella tärkeä, tunteellinen paikka”.

Nyt tiedämme, että Putinille Ukraina tuntuu olevan tunteellinen paikka, jonka irtoamista Neuvostoliitosta hän ei ole koskaan hyväksynyt. Niinpä kaikenlaiset Russia House -projektit ja muut vastaavat suomalais-venäläiset hankkeet on toistaiseksi jouduttu hautamaan syvälle pöytälaatikoston alimpaan lokeroon.

Valitettavasti ei ole realistista odottaa, että tilanne ihan heti muuksi muuttuisi. Suomelle ainoa oikea vaihtoehto on seisoa suoraselkäisesti muiden länsimaiden kanssa samassa rintamassa ja korostaa jokaisen maan oikeutta koskemattomuuteen ja oikeutta päättää omista asioistaan. Sillä on väistämättä vaikutuksensa myös siihen, miten Lahti voi hyödyntää yhteyksiään itään.

Asioista on hyvä puhua niiden oikeilla nimillä. Vladimir Putinin Venäjä on häikäilemätön ja korruptoitunut roistovaltio, jolle kansainväliset pelisäännöt ovat vain paperia. Sivumennen sanottuna se on Suomelle erinomainen syy hakea Nato-jäsenyyttä, mutta ei mennä nyt siihen sen syvemmälle.

Olennaista on kuitenkin muistaa, että valtio ja sen valtaeliitti on eri asia kuin kansa, tavalliset venäläiset. Tämä on olennainen näkökulma myös täällä lahtelaisessa arjessa. Onhan kaupungissamme melko paljon venäläistaustaisia asukkaita.

Mikäli tilanne tästä kärjistyy entisestään, tavalliset venäläiset ovat myös uhreja. Valtion rahoille kun olisi itäisessä naapurissamme aika monta tarpeellisempaa käyttökohdetta kuin kallis sapelinkalistelu ja mahdollinen sodankäynti, joka ei pohjimmiltaan ole mitään muuta kuin uutena tsaarina itsensä näkevän Putinin aseman pönkitystä ja suurvaltanostalgiassa piehtarointia.

Valitettavasti moni venäläisistä ei tosin välttämättä hoksaa lukea tilannetta näin, koska maan valtiollinen aivopesukoneisto toimii suhteellisen tehokkaasti ja onnistuu kääntämään faktat päälaelleen. Olen välillä omin korvinkin kuullut, että tavallinen venäläinen saattaa oikeasti uskoa, että Nato-joukkojen hyökkäys Venäjälle olisi jonkinlainen todellinen uhka.

Propagandasta ja kansainvälisen politiikan jännitteistä huolimatta tavallisten suomalaisten ja venäläisten sielunmaisemat ovat hyvinkin samankaltaisia.

Tämä tuli viimeksi konkreettisella tavalla esille, kun satuin vilkaisemaan dokumenttia Suomen ja Venäjän alueella nykyisin virtaavasta Vuoksesta. Venäläiset olivat näköjään järjestäneet suurta suosiota nauttivan koskenlaskutapahtuman, jossa laskuvälineinä oli pumpattavia Barbaroita eli seksinukkeja. Näkymä olisi voinut olla yhtä hyvin Heinolasta.

Vaikka juuri nyt kriisitunnelma leimaa kaikkea Venäjään liittyvää, ehkä vielä joskus tulee päivä, kun suomalais-venäläistä yhteistyötä päästään virittelemään normaalimmissa tunnelmissa. Vaikka sitten yhteisten intiimien koskenlaskutuokioiden avulla.

Vanhan sanonnan mukaan maantieteelle emme voi mitään, joten tuossa vieressä tuo iso naapuri joka tapauksessa pysyy. Vuosisatojen saatossa se on ollut meille vuoroin uhka ja mahdollisuus.

Erityisen hyvin tämä tiedetään Lahdessa, jonka historiaan suomalais-venäläisillä suhteiden kukoistuskausilla ja aallonpohjilla on aina ollut iso vaikutus.

Lahti ei olisi nykyisen kaltainen kaupunki nykyisellä paikalla, jos tätä kautta ei olisi aikaan rakennettu rautatietä Pietariin. Vuonna 1918 kiskoja pitkin tuli idästä aselastia ja punaisten panssarijuna. Pari vuosikymmentä myöhemmin Lahti sai strategisena solmukohtana osansa talvisodan ensimmäisistä pommituksista.

Sotien jälkeen Viipurin evakot olivat iso piristysruiske Lahdelle, ja sittemmin paikallinen teollisuus porskutti idänkaupan imussa. Vastaavasti romahdus oli iso, kun kaupankäynti tyrehtyi Neuvostoliiton romahdettua.

Siinä pikakelauksella vain muutamia käänteitä. Mitä ikinä tuolla maailman melskeissä tapahtuukaan, sillä on jälleen väistämättä vaikutuksensa myös lahtelaiseen arkeen.

Valitettavasti kristallipallo on toistaiseksi sen verran sumea, että käsikirjoituksen seuraavasta käänteestä ei vielä saa selvää.