Pääkirjoitus | Lahden suunnitellun jättimäisen vetyinvestoinnin luulisi kiinnostavan rahoittajia

”Tulevaisuus on täällä! Tai siis ei täällä, vaan Lahdessa, missä suunnitellaan science fiction -tason investointia. Uusiutuvaa polttoainetta rekkaliikenteeseen ja hukkalämpöä kaupungin tarpeisiin.”

Näin innostuneesti hehkutti Helsingin Sanomien toimittaja Jarno Hartikainen Twitterissä viime keskiviikkona, kun hän oli kuunnellut Lahti Energian ja Ren-Gas oy:n tiedotustilaisuuden uuden polttoaineen tuotantolaitoksen suunnittelusta Kymijärven voimaloiden yhteyteen.

Tilaisuuden sisällön perusteella innostukselle on syynsä. Tieteiskirjallisuuteen viittaavaa vaikutelmaa lisäävät entisestään tiedot siitä, että hanketta julkistettaessa puhuttiin jo vedyn käytöstä rekkojen polttoaineena. Yleinen käsityshän on ollut, että päästöttömät vetyautot ovat todellisuutta vasta joskus vuosikymmenien kuluttua, koska teknologian kehittyminen ja vedyn jakeluverkoston rakentaminen vaatii vielä aikaa.

Lahteen suunnitellun tuotantolaitoksen nerokkuus on siinä, että laitoksessa tuotettavaa vetyä pystytään hyödyntämään jo nyt. Vety muutetaan metaaniksi, joka sopii käytettäväksi nykyisissä rekoissa. Metaanin teko vaatii hiilidioksidia, jota on saatavissa Kymijärven voimaloiden savukaasuista.

Kun vetyrekat sitten joskus hamassa tulevaisuudessa tulevat liikenteeseen, Kymijärven tuotantolaitos pystyy toimittamaan niille puolestaan vetyä. Tarvittavat investoinnit on siinä vaiheessa jo tehty. Näin ei olisi tapahtunut todennäköisesti vielä pitkään aikaan, jos investointilaskelmat olisivat olleet pelkästään vedyn kysynnän varassa.

Mikä parasta, polttoaineen tuotanto hyödyttää myös paikallista energiayhtiötä. Metaanikaasun tuotantoprosessissa syntyvää hukkalämpöä pystytään käyttämään kaukolämpönä niin paljon, että määrä vastaa arvion mukaan 40 prosenttia Lahden kaukolämmön tarpeesta.

Lahti Energia pystyy sen ansiosta vähentämään polttamalla tuotettua kaukolämpöä, ja toisaalta sen päästöt vähenevät hiilidioksidin talteenoton avulla. Uusiutuvan sähkön avulla tuotettu synteettinen polttoaine puolestaan vähentää tarvetta käyttää polttoainetta raskaassa liikenteessä. Lahteen suunnitellun laitoksen tuotanto vastaisi noin neljää prosenttia Suomen raskaan liikenteen polttoaineen kulutuksesta.

Kaikki tämä tarkoittaisi sitä, että Lahti Energian toiminta muuttuisi hiilinegatiiviseksi. Toisin sanoen Kymijärven voimalat mahdollistaisivat niin isot päästövähennykset, että niiden määrä ylittäisi yhtiön omasta toiminnasta aiheutuvat päästöt. Melkoinen muutos perinteiselle voimalaitosalueelle, jota on totuttu vuosikymmenien ajan pitämään Lahden ylivoimaisesti suurimpana yksittäisenä päästölähteenä.

Lahti Energiaa on totuttu pitämään myös Lahden kruununjalokivenä, jolla on ollut merkittävä vaikutus kaupungin talouteen. Viime aikoina yhtiön osingonmaksukyky on kuitenkin heikentynyt tuntuvasti, ja tilanteen on arvioitu jatkuvan sellaisena vielä jonkin aikaa.

Tätä taustaa vasten ei olekaan samantekevää, millaisilla ehdoilla Lahti Energian ja Ren-Gasin väliset sopimukset tehdään, jos polttoaineen tuotantolaitos etenee toteutukseen asti. Yksityiskohdista ei odotetusti ollut saatavissa vielä tietoa, mutta Lahti Energian näkökulma on selvä: uusi tuotantolaitos on keino pitää yhtiön tarjoama kaukolämpö kilpailukykyisenä.

Kaiken tähän asti julkistetun tiedon perusteella näin luulisi tapahtuvankin, kuulostaahan hukkalämmön hyödyntäminen maallikonkin korvaan pelkästään järkevältä. Tarkka taloudellinen vaikutus riippuu toki siitä, mitä Lahti Energia ja Ren-Gas sopivat keskenään tulojen ja menojen sekä investointikustannusten ja riskien jaosta.

Tarjolla oleva yhtälö vaikuttaa kuitenkin sellaiselta, että siitä on helposti mahdollista saada molempien osapuolten kannalta hyvin toimiva. Hankkeen mittakaava on kuitenkin sen verran merkittävä, että kaupungin on syytä hankkia riittävän pätevät juridiikan ja liiketoiminnan asiantuntijat avukseen sopimuspapereiden viimeistelyssä. Valtavista riskeistä tuskin puhutaan, koska Lahti Energia ei ole nyt itse tekemässä isoja investointeja.

Hankkeen toteutuminen ei ole vielä täysin varmaa, mutta merkit vaikuttavat lupaavilta. Ensimmäisen vaiheen rakentaminen voisi käynnistyä vuoden 2024 alussa.

Tuotantolaitosta suunnitteleva Ren-Gas oy on miljardööri Ilkka Herlinin rahoituksella viime vuonna alkunsa saanut yhtiö, jolla on kunnianhimoiset tavoitteet. Lahti on vasta ensimmäinen kohde yhtiön isommassa suunnitelmassa, jonka tavoitteena on tehdä Suomeen hajautettu puhtaiden kaasupolttoaineiden tuotanto- ja jakeluketju raskaan tieliikenteen käyttöön.

Suunniteltujen hankkeiden kokonaisinvestoinnit ovat yli kaksi miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä (HS 15.12.). Yhtiön johtajina on teknologiayhtiö Wärtsilän palveluksessa aiemmin olleita henkilöitä, jotka ovat entisessä työpaikassaan olleet tekemisissä myös vetyprojektien kanssa.

Jättihankkeiden rahoituspaketti on vielä auki, mutta todennäköisesti lopputulos on jonkinlainen yhdistelmä yksityistä ja julkista rahaa, varsinkin ensimmäisissä laitoksissa. Tuollaiseen hankkeeseen ei kuitenkaan luulisi olevan vaikeaa saada rahoittajia, koska jo pelkästään EU:n sääntely ohjaa investointeja väistämättä sinne, missä on mahdollista saada parhaiten aikaiseksi päästövähennyksiä.