Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus | Mainettaan parempi maakuntavero?

Joku lupaa nopeaa hoitoon pääsyä. Toinen haluaa tarjota nuorille riittävät mielenterveyspalvelut. Kolmas laittaisi vanhustenpalvelut kuntoon.

Toinen toistaan parempia ja kannatettavampia tavoitteita, joita olemme näinä aikoina kuulleet aluevaaliehdokkaiden suusta.

Kuviossa on äänestäjän kannalta vain yksi oleellinen ongelma. Nyt valittavalla aluevaltuustolla ei käytännössä ole mahdollisuutta vaikuttaa palveluiden rahoitukseen. Käytettävissä oleva rahapotti tulee valtiolta ja sen suuruus on määritelty laskelmissa, joissa on huomioitu muun muassa alueen väestörakenne ja palvelutarve. Paikallisten päättäjien tehtäväksi jää sitten miettiä yksityiskohtaisemmin, miten käytössä oleva rahapotti kohdennetaan.

Tällaisessa tilanteessa on tavanomaistakin isompi riski, että ehdokkaat tulevat luvanneeksi äänestäjille jotain sellaista, minkä toteuttamiseen heillä ei ole mahdollisuuksia.

Kolikolla on myös toinen puolensa. Kun rahapotti tulee joka tapauksessa annettuna valtiolta, päättäjillä ei välttämättä ole erityistä kannustinta kiinnittää huomiota toiminnan tehokkuuteen ja taloudellisuuteen.

Tätäkään näkökulmaa ei kuitenkaan ole varaa sivuuttaa, koska palveluiden tarve kasvaa väistämättä tulevina vuosina jo pelkästään väestön ikärakenteesta johtuen. Viime kädessä lasku maksetaan veronmaksajien pussista. Yhtälö ei muuksi muutu, vaikka rahaa kierrätetään jatkossa kuntien kassojen sijaan valtion kirstun kautta.

Yksi ratkaisu tähän ongelmaan voisi olla maakuntavero, jota moni puolue ja yksittäinen aluevaaliehdokas on ilmoittanut vastustavansa.

Kriittiset reaktiot eivät ole tulleet yllätyksenä, onhan pelkkä ajatuskin uudesta verosta omiaan herättämään pelkoja verotuksen kiristymisestä.

Veron tyrmääminen pelkästään tuolla pelolla on kuitenkin älyllistä laiskuutta. Eihän mikään takaa, etteikö veroaste nouse joka tapauksessa, vaikka rahat kerättäisiin valtionverotuksen kautta. Veronmaksajan kannalta on lopulta sivuseikka, kuinka monessa palasessa verokarhu oman osuutensa kahmaisee. Olennaista on kokonaisveroaste.

Maakuntaverossa olisi se hyvä puoli, että aluevaltuustoon valittavat päättäjät olisivat selkeästi vastuussa äänestäjilleen hyvinvointialueen taloudesta ja palveluiden tasosta.

Kuntapolitiikasta tuttuun tapaan joku haluaisi parantaa palveluita tarvittaessa vaikka veroa korottomalla. Joku toinen trimmaisi palvelukoneiston mahdollisimman tehokkaaksi, jotta veronmaksajille jäisi käteen mahdollisimman iso siivu tuloistaan. Äänestäjällä olisi tältä pohjalta mahdollisuus tehdä vaaliuurnilla aitoja arvovalintoja. Tämä jos mikä olisi konkreettisin tapa lisätä aluevaalien painoarvoa ja kiinnostavuutta tulevaisuudessa.

Maakuntaveron käyttöönotto ei kuitenkaan tarkoittaisi sitä, että valtio siirtyisi rahoituskuviosta täysin takavasemmalle. Edelleen tarvitaan jonkinlaista mekanismia, jolla rahoitusta siirretään valtionosuuksien muodossa maan sisällä sinne, missä hoidon tarvetta on eniten.

Tämä on Lahden ja Päijät-Hämeen kannalta täysin olennainen näkökulma, jota ei saa unohtaa sote-rahoituksen tulevia linjauksia tehtäessä.

Juuri nyt tilanne on valitettavan epäselvä, koska maakuntaverosta on puhuttu aluevaalien alla epämääräisin ja osin väistelevin sanankääntein. Oppositio onkin vihjannut, että hallitus on tuomassa asiaa eduskuntaan aluevaalien jälkeen.

Oli miten oli, eduskunnassa päätös mahdollisesta maakuntaveron käyttöönotosta joka tapauksessa tehdään, jos ollaan tehdäkseen. Uudella aluevaltuustolla ei siihen asiaan ole valtaa suuntaan tai toiseen.