Pääkirjoitus: Kuinka iso enemmistö lahtelaisille tulee aluevaaleissa?

Kaikkien aikojen ensimmäisten aluevaalien ennakkoäänestys alkoi tänään. Vaalien tärkeyttä on syystäkin korostettu viime aikoina, onhan uudella aluevaltuustolla päätettävänään kirjaimellisesti elämän ja kuoleman kysymyksiä.

Siitä huolimatta on ollut syytä pelätä, että vaalien äänestysprosentti jää hyvin alhaiseksi. Se ei olisi ihme, sillä uudet vaalit ovat jääneet toistaiseksi vieraiksi myös monille sellaisille ihmisille, jotka yleensä ovat kiinnostuneita yhteisistä asioista.

Ehdokkaat ovat saattaneet joutua esimerkiksi selittämään, että näissä vaaleissa saa äänestää myös muualta kuin omasta kunnasta tulevaa ehdokasta. Äänestysalueena on koko Päijät-Häme eli tuleva hyvinvointialue. Samaan hengenvetoon on ollut tapana korostaa, että aluevaltuutetut valitaan edustamaan koko hyvinvointialuetta, ei vain omaa kotikuntaansa.

Kaunis ajatus, mutta olisi älyllisesti epärehellistä väittää, että päätöksenteon arjessa aluevaltuutetun kotikunnalla ei ole yhtään mitään merkitystä. Varmasti on siinä vaiheessa, kun päätettäväksi tulee hyvinvointialueen palveluverkkoa koskevia ratkaisuja. Mitä palveluita on tulevaisuudessa saatavilla maakunnan reuna-alueilta ja mitä kaikkea keskitetään maakunnan keskuskaupunkiin Lahteen?

Tässä vaiheessa on käytännössä jo etukäteen selvää, että lahtelaiset ehdokkaat ovat enemmistössä tulevassa valtuustossa. Siitä pitää huolen maakunnan väestörakenne: nykyään jo lähes 60 prosenttia päijäthämäläisistä asuu Lahdessa.

Vaalien lopputuloksesta onkin esitetty jo alustavia arvioita yksinkertaisten laskuharjoitusten avulla. Esimerkiksi kokoomuslainen ajatuspaja Toivo julkaisi jo viime huhtikuussa kaikkia maakuntia koskevan arvionsa, jonka mukaan Päijät-Hämeessä Lahteen tulisi kaikkiaan 40 aluevaltuutettua jaossa olevasta 69 paikasta. Saman arvion mukaan myös seitsemällä muulla hyvinvointialueella keskuskaupunki saisi yksinään enemmistön aluevaltuustossa.

Nykyään jo lähes 60 prosenttia päijäthämäläisistä asuu Lahdessa.

Laskelma perustuu kaikessa yksinkertaisuudessaan siihen, miten paljon ääniä annettiin vuoden 2017 kuntavaaleissa kunnittain. Tuolta pohjalta tehty arvio on tietenkin vain suuntaa-antava, koska nyt voi äänestää myös muusta kunnasta tulevaa ehdokasta. Suuri kokonaiskuva ei kuitenkaan ihan heti muuksi muutu.

Kuntarajojen yli tapahtuva äänestäminen voi ihan hyvin tarkoittaa myös sitä, että Lahden osuus kasvaa vieläkin isommaksi kuin pelkän laskuharjoituksen perusteella voisi luulla. Näin käy siinä tapauksessa, jos tunnetut lahtelaiset ehdokkaat, kuten kansanedustajat, onnistuvat keräämään ääniä hyvin myös pienemmiltä paikkakunnilta oman kylän ehdokkaiden nenän edestä.

Oli vaalien lopputulos mikä tahansa, uusi aluevaltuusto ei pääse pakoon alueen väestökehitystä. Se näyttää ennusteen mukaan vääjäämättömästi siltä, että kaikkein kovin asukaskato käy maakunnan reuna-alueen pienemmissä kunnissa. Kehitystä pystyy ehkä hidastamaan, mutta suunnan kääntäminen on todennäköisesti taistelua tuulimyllyjä vastaan.

Kukaan ei halua ehdoin tahdoin heikentää reuna-alueiden palveluja, mutta faktat on pakko ottaa huomioon. Niinpä paikallisissa sote-palveluissakin täytyy miettiä ennakkoluulottomasti uudenlaisia ratkaisuja. Mitä kaikkea on mahdollista tehdä digitaalisesti viemättä tätä kehitystä liian pitkälle? Olisiko liikkuvista palveluista ratkaisuksi syrjäseuduille?

Kokonaisuutta tarkastellessa on hyvä muistaa, että Lahtikin on saanut jo oman osansa palveluverkon tiivistämisestä. Täältä on suljettu lähiterveysasemia, vaikka niiden alueella asui ihmisiä moninkertaisesti pikkupaikkakuntiin verrattuna.

Kommentoi