Asenteella maakunta nousuun?

Mistä lisää virkeyttä ja elinvoimaa Lahden seudulle tulevina vuosina? Jokainen päättäjäpolvi pohtii kysymystä vuorollaan ja yrittää löytää siihen niin hyvät vastaukset kuin mahdollista.

Tästä on kyse myös uusimmassa Päijät-Hämeen maakuntastrategiassa, jonka maakuntavaltuusto hyväksyi joulukuun alussa. Strategiassa linjataan maakunnan kehittämistä vuosina 2022–2025. Käytännössä sillä on merkitystä muun muassa siihen, millä perusteilla EU:n aluekehitysrahoja jaetaan täällä.

Ensivaikutelman perusteella strategia vaikuttaa kiteytetyltä, mutta ei erityisen yllättävältä. Strategian kahdeksi pääteemaksi nousivat vetovoima ja uudistuminen. Vastaavat teemathan sopisivat minkä tahansa Suomen maakunnan tai Euroopan alueen tulevaisuutta maalaileviksi tavoitteiksi.

Vaikutelman ei pidä antaa kuitenkaan hämätä. On ihan hyvä, että maakunnan strategiassa ei ole yritetty keksiä pyörää uudelleen. Noissa kahdessa asiassakin on riittävästi tekemistä, jos ne on tarkoitus toteuttaa edes osapuilleen hyvin.

Sitä paitsi maakunnan strategiapapereista löytyy kyllä myös konkreettisempia ja juuri tälle maakunnalle ominaisia kehittämisen kohteita. Varsinaista maakuntastrategiaa täydentää niin sanottu älykkään erikoistumisen strategia, jollaisia Euroopan alueille on laadittu ensimmäisen kerran jo viime vuosikymmenellä. Tuoreimmassa versiossa Päijät-Hämeen älykkään erikoistumisen kärjet ovat nimeltään sportti, ruoka ja juoma sekä valmistus. Niistä lisää tämän lehden toiseksi viimeisellä sivulla.

Maakuntastrategian käytännön toteutusta on kuvailtu maakuntaohjelmassa. Vetovoimaiselle ja uudistuvalle Päijät-Hämeelle on strategiapaperissa määritelty tiivistetysti viisi ominaisuutta: ”1. ennakointikykyinen edelläkävijä 2. korkeakoulutuksen kasvupaikka 3. kiinnostava yritysekosysteemi 4. luonnonläheinen etätyöpaikka 5. hyvinvoinnin maakunta”.

Tuollaisessa listauksessa onkin pahimmillaan iso vaara, että luvataan suunnilleen kaikkea hyvää kaikille, mutta ei tehdä lopulta kunnolla mitään. Kyse onkin ennen kaikkea siitä, miten strategiapaperille raapustetut sanat muutetaan käytännön teoiksi. Vai muutetaanko lainkaan?

Maakuntastrategiassa onkin kiinnitetty huomiota myös tähän näkökulmaan. Tekstissä käsitellään kaikkien perinteisten strategiatermien lisäksi yllättävän paljon myös hieman vaikeammin mitattavaa ja määriteltävää asiaa, alueen yleistä ilmapiiriä. Tästä kertoo myös otsikko, jolla Päijät-Hämeen liitto kiteytti tiedotteessaan strategian julkistuksen: Asenne ratkaisee.

Kulunut slogan on äkkiseltään vilkaistuna kuin suoraan kolmen pennin self help -oppaasta tai sosiaalisen median höttöisistä henkilöbrändäyspäivityksistä. Kaikesta kliseisyydestään huolimatta iskulauseessa ollaan täysin oleellisen kysymyksen äärellä. Asiaa on avattu tarkemmin varsinaisessa strategiatekstissä:

”Uudistumiseen tiivistyy asennemuutokseen. Koska muutoksen karttelu jättää maakunnan takamatkalle edistyneempiin nähden, on parempi tarttua näköpiirissä oleviin muutostekijöihin heti ja muokata niihin itselle sopiva etenemistapa. Tämä lisää osaltaan vetovoimaa, mutta ennen kaikkea uudistuminen tarkoittaa valmiutta ennakoida muutoksia ja reagoida niihin alueen asukkaita hyödyttävällä tavalla. Tällaisella kehittämisotteella voi saavuttaa etumatkaa.”

Tuosta on helppo olla samaa mieltä. Hyvä aluekehitysrahojen käyttö on sopiva yhdistelmä tervettä harkintaa ja ennakkoluulottomuutta. Ei täysin holtitonta rahan kylvämistä ympäriinsä, mutta ei myöskään vanhoihin poteroihin kaivautumista.

Strategiapaperissa asiaa on puitu tarkemmin myös nelikenttäanalyyseissä, jossa yhtenä muuttujana on ollut alueen valmius muutokseen. Muiksi muuttujiksi on valittu muun muassa kuntatalouden tilanne, alueen väestömäärän kehitys ja aluerakenteen keskittyminen tai hajautuminen.

Kaiken tuon pohjalta on syntynyt erilaisia skenaarioita, joista synkeimmät eivät ole erityisen mieltä ylentäviä. Pahimmissa versioissa paikallinen johtaminen on lähinnä säästämisen johtamista ja hieman lievemmässä tapauksessa mikään ei mene pieleen, mutta konservatiivinen henki pitää elinkeinoelämän perinteisenä, mikä kostautuu myöhemmin.

Paljon on vielä omissa käsissä. Maakuntastrategia on lopulta vain yksi hallinnollinen paperi, jonka käytännön toteutusta tekee päivittäisessä arjessaan laaja joukko alueen toimijoita niin yksityisellä sektorilla kuin julkisissa organisaatioissa.

Strategiaan on kirjattu myös konkreettisia tavoitteita, joiden toteutumista pystytään aikanaan seuraamaan erilaisten tilastojen avulla.

Päättyvän ohjelmakauden mittareissa kehityssuunta oli hyvä, mutta koronapandemia käänsi kehityksen negatiiviseksi. Erityisesti tämä näkyi työttömyysasteessa.

Tulevalle kaudelle on asetettu esimerkiksi tavoite, jonka mukaan maakunnan työttömyysaste olisi 10,8 vuonna 2025, kun tämän vuoden syyskuussa luku oli 13. Tavoite on oikeansuuntainen, mutta käytännön toteutuksessa päästään toivottavasti vielä parempaan muutokseen. Vaikka sitten sen asenteen avulla.