Lukijalta: Kansalaisen oikeusturva jauhautuu yksityistämisen rattaissa

Seppo Korhonen

On aika tehdä yhteenveto Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen yksityistämisestä käydystä oikeusprosessista, joka käynnistyi hyvinvointiyhtymän yhtymäkokouksen päätettyä viime vuoden elokuussa järjestää Lahden, Iitin ja Kärkölän sote-keskuspalvelut terveysjätti Mehiläisen johtaman ”yhteisyrityksen” puitteissa.

Kysymys oli siis sote-palvelujen yksityistämisestä, ja sen esikuva oli aiemmin Meri-Lapissa tehty laajempi yksityistäminen samaiselle toimijalle.

Me merkittävä joukko sote-palveluista huolestuneita maakunnan asukkaita valitimme päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, vaikka Lapin varoittavan esimerkin valossa valitus­oikeutta ei kansalaisilla ole, vaan ainoastaan kilpailutukseen osallistuneilla terveysjäteillä on oikeus valittaa markkinaoikeuteen.

Käytännössä joudumme nyt toteamaan, että perustuslaista ja muusta lainsäädännöstä riippumatta tällaiseksi markkinaehtoinen oikeusjärjestelmämme on rakennettu.

MOT, mikä oli todistettava. Päätösprosessissa tapahtuneista suoranaisista lain- ja sopimusten rikkomuksista huolimatta hallinto-oikeus jätti tutkimatta Heinolan ja Sysmän puhe- ja äänivallan epäämisen yhtymäkokouksessa hyvinvointiyhtymän perussopimuksen 7. pykälän vastaisesti. Pykälän mukaan kaikilla jäsen­kunnilla on äänivalta käsitel­täessä erikois­sairaanhoitoon liittyviä asioita.

Yhtymäkokous on valituksenalaisella päätöksellään päättänyt myös digialustan hankkimisesta erikois­sairaanhoidolle, jossa näillä kahdella kunnalla on päätösvalta.

Mahdollisesta EU:n sääntöjen vastaisesta valtiontuesta valitustie EU:n komissioon on olemassa, ja se on harkinnassani.

Tutkimatta jätettiin myös mahdollinen EU-säännösten vastainen valtiontuki toimitilojen ilmaiskäytössä.

Hylätessään valituksemme hallinto-oikeus käytännössä hyväksyi perusterveydenhuollon kokonaisulkoistamisen, vaikka perustuslain 19. pykälä määrää julkiselle vallalle velvollisuuden ylläpitää riittävästi omaa tuotantoa riittävien ja yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseksi kaikissa tilanteissa.

Korkein hallinto-oikeus hylätessään valituslupamme hallinto-oikeuden päätöksiin hyväksyi alemman oikeusasteen ratkaisut, ja näin ollen hyvinvointiyhtymän päätös soten peruspalvelujen yksityistämisestä sai lainvoiman.

Mahdollisesta EU:n sääntöjen vastaisesta valtiontuesta valitustie EU:n komissioon on olemassa, ja se on harkinnassani.

Mitä opimme tästä? Ei oikeutta saa, jos ei itse sitä vaadi, jos sittenkään, kun oikeusjärjestelmämme on tältä osin viilattu markkinavoimien ehdoilla. Kansalaisten oikeusturva siis jauhautuu yksityistämisen rattaissa.

Sosiaali- ja terveys­ministeriön tuore kannan­otto Harjun terveyden laajenemis­esteestä nojaa valitukseemmekin sisältyneeseen perustuslain 19. pykälään, joten tammikuussa valittava hyvinvointialueen valtuusto toimii jatkossa paljon vartijana.

valituksen yhdyshenkilö

Kommentoi