Lahdessa toteutettava osallistuva budjetointi on edennyt jälleen vaiheeseen, jossa kaupunkilaisten esittämät ideat ovat äänestettävinä. Tällä kertaa lahtelaiset esittivät kaikkiaan 950 ideaa, joista äänestysvaiheeseen valikoitu 177.
Ideoita voi äänestää 19.12. osoitteesta lahti.fi/osbu löytyvässä kyselyssä. Lisäksi äänen voi antaa Palvelutorilla tai Lahden kirjastoissa. Äänestää voi kuitenkin vain kerran.
Äänestettävät ideat on jaettu eteläiselle, itäiselle, pohjoiselle ja keskustan alueelle sekä koko kaupunkia koskeviin hankkeisiin. Yhteensä ideoiden toteuttamiseen on varattu 200 000 euroa. Yksittäiselle alueelle rahaa on käytössä 40 000 euroa.
Osallistuvaa budjetointia toteutetaan Lahdessa nyt toista kertaa. Viime vuonna toteutetun kierroksen myötä toteutusvaiheeseen asti eteni kaikkiaan kymmenen asukasideaa. Niistä näkyvin oli kaikkien kaupunkilaisten yhteinen kirsikkapuisto, jolle löytyi lopulta paikka Launeen perhepuiston läheisyydestä Kullankukkulan juurelta. Kirsikkapuisto oli äänestäjien suosikki, sitä kannatti kaikkiaan 1 095 lahtelaista.
Tälläkin kertaa äänestettävänä on mitä erilaisimpia ideoita. Vaihtoehtojen listoilta erottuu pari selvää trendiä niin koko kaupungin tasolla kuin yksittäisillä alueilla.
Lahtelaiset ovat toivoneet paljon erilaisia ulkoliikuntapaikkoja. Perinteisten kuntoilualueiden ja frisbeegolfratojen lisäksi listalla on muun muassa maisemoitua kuntoilupuistoa ja koirahiihtolatua.
Toinen selvästi esiin nouseva toivomusten laji ovat penkit ja levähdyspaikat, joita on toivottu eri puolille kaupunkia. Tämä osuukin mielenkiintoiseen saumaan sen jälkeen, kun valtuusto oli aiemmin syksyllä innostunut käymään yllättävänkin vilkkaan penkkikeskustelun.
Hyvinvoinnin ja vapaa-ajan lautakunta päättää toteutettavista hankkeista äänestyksen mukaisesti tammikuussa. Kaupunki käynnistää äänestyksessä menestyneiden ideoiden toteutuksen vuonna 2022.
Osallistuva budjetointi on löytänyt lyhyessä ajassa hyvin paikkansa lahtelaisessa päätöksenteossa. Siitä kertoo sekin, että tänä vuonna ehdotettuja ideoita tuli noin 200 enemmän kuin edellisenä vuonna.
Menettelyä onkin syytä jatkaa ja kehittää entisestään. Ihannetilanteessa kaupunkilaisten käsiin voisi antaa isommankin rahapotin. Mitä enemmän kaupunkilaiset näkevät ideoidensa toteutuvan, sitä enemmän se kannustaa osallistumaan ideointiin ja niiden kehittelyyn myös tulevina vuosina.
Rahaa ei tietenkään tule taikaseinästä. Isolla todennäköisyydellä kaupunkilaisten ideoinnin ja äänestyksen tuloksena syntyneet ideat kuitenkin peittoavat tarpeellisuudessaan ja hyvinvointia tuottavassa vaikutuksessaan lukuisat sellaiset hankkeet, jotka saavat alkunsa perinteisen kaavan mukaan virkakoneiston valmistelusta. Asukkaat ovat aina oman arkensa ja lähiympäristönsä parhaita asiantuntijoita.
Osallistuva budjetointi on hyvä lisä yhteisiä verorahojamme koskevaan päätöksentekoon, mutta se ei millään muotoa uhkaa valtuuston asemaa kaupungin ylimpänä päättävänä elimenä. Osallistuvan budjetoinnin rahat ovat joka tapauksessa vain murto-osa siitä satojen miljoonien eurojen potista, joka on vuosittain valtuuston käsissä.
Näin sen on syytä ollakin, koska isoista rahoista päätettäessä on syytä ottaa huomion myös isompi kokonaiskuva ja asioiden monimutkaiset syy–seuraussuhteet. Niihin perehtyminen vaatii aikaa ja vaivaa, mitä varten valtuutetut on valittu tehtäväänsä.
Tästä huolimatta on olemassa lukuisia asioita, joissa vaikutusmahdollisuuksia voisi antaa nykyistäkin rohkeammin kaupunkilaisille. Asian symbolinen merkitys on pelkkiä euromääriä isompi. Osallistuva budjetointi on parhaimmillaan yksi merkki siitä, että kaupunki on olemassa kaupunkilaisia varten eikä päinvastoin.