Ämpärillinen: Virkamiehiin vauhtia vai palveluiden alasajo? - Lahden verokeskustelu osui murroskohtaan

Paljonko näitä napataan kaupungin kirstuun ja paljonko jätetään kaupunkilaisten käsiin? Ella Kajaste

Kaupungin organisaatio saa kyllä käytettyä jok’ikisen veroeuron ja vähän enemmänkin, jos sitä ei pakota tehostamaan toimintaansa ja etsimään uusia toimintatapoja. Laitetaan siis virkakoneistoon vauhtia nappaamalla budjetista pois kymmenen miljoonaa euroa alentamalla kunnallisveroa puolella prosenttiyksiköllä. Muuten todellista uudistumista ei tapahdu koskaan ja byrokraattinen hallintokoneisto saa jatkaa rauhassa pöhöttymistään. Kaupunkilaisten rahoja ei pidä antaa virkamiesten ja päättäjien käyttöön yhtään enempää kuin on välttämätöntä.

Samaan aikaan toisessa todellisuudessa. Veronalennuksella menetetyt kaupungin tulot ovat suoraan pois kaupunkilaisten tärkeistä palveluista. Kouluissa on entistä vähemmän avustajia opettajia, mikä johtaa ajan myötä lasten ja nuorten pahoinvointiin ja tulevien – lasku jää tulevaisuuden veronmaksajien kuitattavaksi. Eikä tässä vielä kaikki: liikuntapaikat menevät kiinni, kulttuuripalvelut näivettyvät, kadut halkeilevat uuden asvaltin puutteessa. Vain muutamia seurauksia mainitaksemme.

Siinä kiteytetysti ja karrikoidusti kaksi ajattelutapaa, joista saimme maistiaisia viime viikon suuressa veroväittelyssä, kun valtuusto oli yllättäen saanut eteensä kokoomuksen esityksen puolen prosenttiyksikön veronalennuksesta.

Tässä lehdessä ja monella muullakin foorumilla on jo puitu, kuinka poikkeuksellinen ja perinteisten toimintatapojen vastainen temppu se oli, joten ei siitä sen enempää. Aika näyttää oliko manooverillä pysyvämpiä vaikutuksia kaupungin poliittiseen kulttuuriin.

Sen sijaan itse verokysymys ansaitsee vielä huomiota. Vaikka veronalennusehdotuksen ajankohta tuli yllätyksenä, itse esityksessä ja sitä seuranneessa keskustelussa ei lopulta ollut mitään kovin yllättävää.

Kokoomus ja sitä tukeneet puolueet perustelivat veronkevennystä tutuilla argumenteilla: rahat ovat paremmassa käytössä kaupunkilaisten kuin hallintokoneiston käsissä, ostovoima kasvaa, työllisyys piristyy ja kaupungin imagokin paranee asukkaita ja yrityksiä houkutellessa. Ennen kaikkea kaupunkilaisilla on nykyistä isompi vapaus päättää kovalla työllä ansaitsemiensa rahojen käytöstä.

Itse toimisin tässä tilanteessa todennäköisesti samoin, jos olisin Lahden diktaattori.

Vähintään yhtä ennalta-arvattavia olivat veronkevennystä vastustaneet argumentit. Ne edustivat käytännössä perinteistä pohjoismaisen hyvinvointivaltion ihannetta, jossa yhteiskunta tarjoaa kaikille jäsenilleen puitteet elää hyvää elämää eikä ketään jätetä yksin. Tässä katsannossa hyvät palvelut ovat pikemminkin kaupungin vetovoimatekijä kuin kuluerä.

Molemmissa näkemyksissä on pointtinsa ja verokysymyksestä voidaankin hyvillä perusteilla olla montaa mieltä.

Juuri nyt perinteiseen verokeskusteluun on kuitenkin tullut pari uutta muuttujaa lisää. Suomalaisten kuntien rahavirrat ovat lähivuosina kaikkien aikojen myllerryksessä, kun sote-uudistus vie vuoden 2023 alusta kunnilta ison osan menoista ja tuloista. Tämänhetkisen tiedon mukaan Lahden veroprosentti on uudistuksen jälkeen 8,36 nykyisen 20,75:n sijaan. Veroprosentin pienennys tehdään kaavamaisesti samansuuruisesti kaikille kunnille.

Mitä tuo sitten tarkoittaa? Mitä käy kaupungin menoille ja mikä on muutosten kokonaisvaikutus kaupungintalouteen? Siitä ei ole tällä hetkellä kenelläkään tarkkaa tietoa. Kaupunki on tehnyt omia arvioitaan käytettävissä olevien tietojen perusteella, mutta ennustusten vaihteluväli on peräti 40 miljoonan euron luokkaa kaiken epävarmuuden vuoksi. Yleinen käsitys kuitenkin on, että kokonaisvaikutus on kaupungin taloudelle todennäköisemmin negatiivinen kuin positiivinen.

Juuri tähän epävarmuuteen vedoten kaupunginjohtaja Pekka Timonen pitikin tarpeellisena pitää veroprosentti ennallaan. Hän muistutti valtuutettuja, että ensi vuoden talousarvio on jo valmiiksi yli 20 miljoonaa euroa alijäämäinen, ilman veronalennuksiakin.

Talousarvion ja tule­vien vuosien taloussuunnitelmien yhtenä ideana on kaupungin taseeseen kertyneiden ylijäämien suojelu. Tässä on taustalla tulevan sote-uudistuksen jälkeinen aika: ylijäämät ovat entistä arvokkaampia, kun kaupungin käytettävissä oleva budjetti pienenee.

Timosen viljelemän kielikuvan mukaan nykyinen euro on silloin kaksi euroa. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että jemmassa olevien eurojen määrä varsinaisesti kasvaisi silloin. Sen sijaan niiden suhteellinen merkitys ja painoarvo koko kaupungin taloudessa kasvaa. Mitä isommat taloudelliset puskurit, sitä enemmän pelivaraa uudessa tilanteessa, jossa sote on lähtenyt pois vuonna 2023 ja työllisyysasiat ovat tulossa lopulta kokonaan kaupungin hoidettavaksi vuonna 2024.

Itse toimisin tässä tilanteessa todennäköisesti samoin, jos olisin Lahden diktaattori. Keräisin siemenperunoita laarin pohjalle mahdollisen pahan päivän varalle, koska tässä vaiheessa ei voi olla yhtään varma, tuovatko uudistukset tullessaan ankaraa hallaa vai auringonpaistetta. Mahdollisen veronkevennyksen voisin kaikin mokomin ottaa harkintaan sitten, kun tilanne on selkiytynyt.

Kommentoi