Pääkirjoitus: Tämän viikon veroyllätys ei sittenkään tullut puskista

Kaupunginjohtaja Pekka Timonen esitteli talousarvioesityksensä lokakuussa sillä ajatuksella, että vero­prosentti säilyy 20,75:ssä. Budjettikirja olisi mennyt uusiksi, jos esitetty veronkevennys olisi mennyt läpi. Katja Luoma

Lahden valtuusto kävi maanantaina tulikivenkatkuisen keskustelun ensi vuoden veroprosentista. Normaalisti kyseessä on ollut rutiiniluontoinen päätös, jossa todetaan veroprosentin säilyvän ennallaan. Näin asian kuviteltiin menevän tälläkin kertaa, kunnes kokoomus julkisti maanantaina esityksensä veroprosentin laskemisesta puolella prosenttiyksiköllä.

Esitys olisi tarkoittanut kymmenen miljoonan euron lovea kaupungin verotuloihin, mutta se ei lopulta mennyt läpi, vaikkakin lopputulos oli yllättävänkin tiukka. 33 valtuutettua oli nykyisen veroprosentin kannalla, 25 oli valmis laskemaan sitä esitetyllä tavalla ja yksi äänesti tyhjää (s. 10).

Keskustelun yhteydessä puhuttiin veroprosentin lisäksi vähintään yhtä paljon päätöksenteon menettelytavoista. Kokoomuksen kriitikot kävivät yksi toisensa jälkeen toteamassa hieman eri sanoin, että puolue on heittämässä toiminnallaan romukoppaan pitkäjänteiseen valmisteluun, yhteistyöhön ja neuvotteluihin perustuvaa päätöksentekoa.

Kritiikki pohjautui ennen kaikkea siihen, että puolue ei ollut ennen maanantaita suorasanaisesti kertonut aikeistaan. Puheenvuorojen perusteella vaikutti kuitenkin siltä, että ainakin osa muiden ryhmien edustajista oli osannut aavistella jotain olevan tekeillä. Yhtä kaikki, muilla valtuutetuilla oli käytännössä muutama tunti aikaa muodostaa kantansa ennen valtuuston kokousta.

Esitys nähtiinkin yhtenä esimerkkinä laajemmasta ilmiöstä, jossa politiikka on muuttunut asioiden hoitamisesta suosion kalastelemiseksi. Kriitikoiden puheenvuoroissa toistuivatkin maininnat mediatempusta ja aluevaalikampanjan avauksesta.

Hiemankin pidemmässä katsannossa kokoomuksen esitys ei ehkä sittenkään ollut ihan niin iso yllätys kuin maanantain kohinassa olisi voinut äkkiseltään luulla. Se oli tavallaan luontevaa jatkumoa Lahden politiikan viime kesän tapahtumille, jota leimasivat yllättävätkin liikkeet ja totuttujen politiikan pelisääntöjen kyseenalaistaminen.

Tässä tapauksessa kannattaa toki huomata, että veropäätöksessä jakolinjat menivät hyvinkin eri tavalla kuin kesän paikkajakoväännössä, jossa valtuusto oli hetkellisesti jakaantunut pienten ja suurten koalitioon. Nyt kokoomus sai vanhoista koalitiokumppaneistaan perussuomalaiset mukaansa, mutta demarit olivat odotetusti eri puolilla. Pienten koalitiosta puolestaan kristillisdemokraatit lähtivät nyt kokoomuksen kelkkaan.

Kaikki tämäkin oli etukäteen nähtävissä. Varsinaisessa päätöksenteossa blokit muodostuvat päätös kerrallaan, kuten tälläkin palstalla heti kesän päätteeksi ennakoitiin.

Kokoomuksen toiminnassa voi nähdä myös luontevaa jatkumoa viime vuodelle, jolloin puolue sai Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän yhtymäkokouksessa läpi päätöksen Mehiläisen kanssa perustettavasta yhteisyrityksestä. Tuolloinhan kaksi puolueen lahtelaista valtuutettua pyyhki pöytää pelisäännöillä ja äänesti kaupungin ohjeistuksen vastaisesti.

Maanantain yllätysesityksestä oli osittain samaa henkeä. Se osoitti, että puolueessa on nyt vahvoilla nuorempi ja kovempiin otteisiin valmis siipi, joka on tarvittaessa valmis viittaamaan kintaalla yhteistyösuhteille demareiden kanssa. Viimeistään nyt pitäisi olla kaikille selvää, että perinteisen kahden puolueen konsensuspolitiikan aika on ollut ja mennyt tässä kaupungissa.

Valtuustolla on joka tapauksessa tulevina vuosina iso työ talouden tasapainottamisessa. Maanantain äänestyksessä enemmistöön jääneillä onkin nyt tavallaan velvoite näyttää vähemmistölle ja huolehtia osaltaan siitä, että hanskat eivät pääse tippumaan kaupungin talouden tasapainotus­urakassa, vaikka veroprosentti säilyi ennallaan.

Jo aiemmin syksyn aikana on kuultu esityksiä, joiden mukaan valtuustoryhmien pitäisi yhteistyössä eli parlamentaarisessa valmistelussa luoda näkemys siitä, miten Lahden taloutta sopeutetaan uuteen sote-uudistuksen jälkeiseen maailmaan.

Kysymyksen tärkeyttä ei voi liikaa korostaa ja alleviivata, koska sote-uudistuksessahan iso osa kaupungin tuloista lähtee pois. Lähtee toki menojakin, mutta alustavien arvioiden mukaan muutos on kaupungin talouden kannalta hankala, vaikka yksityiskohdat eivät vielä olekaan tiedossa.

Tämän viikon tapahtumien perusteella yhteisen näkemyksen muodostaminen on kaikkea muuta kuin yksinkertaista. Jos sellaista ei löydy, kaupungin rahankäyttö ratkaistaan viime kädessä tarvittaessa vaikka äänestys kerrallaan. Se on mielenkiintoista ja jännittävää poliittista rulettia, mutta siinä tapauksessa päätöksenteosta saa todennäköisesti hakemalla hakea punaista lankaa.

Kaikkea hyvää on vaikea saada kerralla. Johdonmukainen kaupungin kehittäminen vaatii yleensä edes alkeellista ennakoitavuutta päätöksentekoon, niin tylsältä kuin se kuulostaakin.

Kommentoi