Pääkirjoitus: Nyt väännettävä kaupungin talousarvio on yhden aikakauden päätös

Budjettikäsittelyn yhteydessä on puhuttu muun muassa koulujen rahoista. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan ainakaan ensi vuonna ei lähdetä vähentämään opettaja ja koulunkäyntiavustajia. Laura Heino

Lahden ensi vuoden talousarvion valmistelu eteni viime viikolla Lahden kaupunginhallituksessa melko odotetuin askelmerkein. Merkittävin linjaus oli perusopetuksen määrärahoihin tehty 1,6 miljoonan euron lisäys, joka meni läpi äänin 6–4. Samalla talousarviokirjasta poistettiin maininta, jonka mukaan kouluista olisi mahdollisesti vähennetty 12–14 opettajaa ja 23–25 kouluavustajaa.

Äänestyksessä kokoomus ja perussuomalaiset jäivät vähemmistöön. Ainakin kokoomus on antanut aiemmin syksyn aikana ymmärtää, että esitetyt säästöt olisi mahdollista tehdä kajoamatta opettajien ja kouluavustajien määrään.

Puolueiden enemmistö ei kuitenkaan ollut asiasta vakuuttunut. Nuorten syrjäytyminen ja korona-ajan aiheuttama oppimisvelka ovat olleet viime aikoina niin pinnalla, että moni päättäjä haluaa nyt kaikin keinoin välttää kouluihin tehtäviä säästöjä. Näkemystä voi pitää tässä tilanteessa hyvin perusteltuna.

Lopullisen hyväksyntänsä valtuusto antaa budjetille 22. marraskuuta, mutta koulurahojen osalta asiassa ei ole kaupunginhallituksen äänestystuloksen perusteella mitään epäselvää. Sen sijaan monesta muusta asiasta saatamme nähdä vielä mielenkiintoisia vääntöjä.

Kaupunginhallituksen kokouksessa ei esimerkiksi vielä nähty äänestyksiä esimerkiksi niistä budjetin osista, jotka liittyvät kohutun Liisu-suunnitelman valmisteluun ja toteutukseen. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan asiaan on kuitenkin tarkoitus palata tavalla tai toisella tulevassa valtuustokokouksessa.

Lopputulosta on tässä vaiheessa hyvin vaikea veikata, mutta sen tiedämme, että kyseisen saagan käsikirjoitus voi saada vielä ties minkälaisia käänteitä.

Valtuusto tekee tärkeän linjauksen jo myös ensi viikon maanantaina, mutta ilman sen kummempaa jännitystä. Tuolloin hyväksytään ensi vuoden veroprosentti, joka on jäämässä ennalleen lukemaan 20,75.

Päätös on merkittävä, koska se käytännössä lukitsee myös vuoden 2023 veroprosentin. Tuolloinhan on astumassa voimaan suuri sote-uudistus, jolloin kaikkien kuntien veroprosentista lohkaistaan valtion perittäväksi tämänhetkisen tiedon mukaan 12,39 prosenttiyksikköä.

Toisin sanoen Lahden veroprosentti olisi tuolloin 8,36. Sote-uudistukseen liittyvän lainsäädännön mukaan kunnat eivät saa itsenäisesti muuttaa kyseisen siirtymävuoden veroprosenttia, joten mahdollinen veronkorotus tai -alennus olisi tehtävä jo nyt.

Lahden tapauksessa ei taida olla pelkoa, että alennus olisi realistisesti pöydällä, sen sijaan korotukseen voisi ollakin kiusausta ainakin tietyissä poliittisissa ryhmissä. Lahdessa on nyt kuitenkin varsin yksimielisesti päätetty ottaa asiassa tuumaustauko.

Se on kannatettava ratkaisu tässä tilanteessa, kun sote-uudistuksen todelliset vaikutukset kaupungin talouteen eivät ole vielä tarkasti tiedossa. Samassa kokonaisuudessa on otettava huomioon myös toinen tekeillä oleva iso uudistus, työllisyysasioiden siirto valtiolta kunnille vuonna 2024.

Äskettäisessä valtuustoseminaarissa vilahtaneiden tietojen perusteella muutos voi pahimmillaan olla taloudellisesti raskas Lahdellekin.

Mitä ikinä valtuusto päättääkään tulevissa ko‑ kouksissaan, ensi vuoden talousarvio jää histo‑ riaan. Se on lajissaan viimeinen nykyisen kaltaisen kaupungin talousarvio.

Lähivuosien aikana koko kaupungin rooli ja tehtävä on menossa niin perusteellisesti uusiksi, että kaupunki joutuu ja pääsee luomaan nahkansa uudelleen. Nykyinen valtuusto vie kautensa läpi todennäköisesti isommassa murrosvaiheessa kuin yksikään aiempi päättäjäsukupolvi Lahden kaupungin historiassa.

Tämä syksy voidaan vielä mennä vanhoja talousarviopohjia hieman viilaten, mutta viimeistään vuoden kuluttua tarvitaan myös aidosti uudenlaista ajattelua.

Kommentoi