Pääkirjoitus: Liisun heikoin lenkki syytä saada nopeasti roskakoriin

Miten täällä liikutaan tulevaisuudessa? Siitä väännetään lähiviikkojen aikana. Juha Peurala

Viime valtuustokauden lopussa hyväksytty keskustan liikennesuunnitelma Liisu on etenemässä käytännön toteutukseen ristiriitaisessa tilanteessa. Kaupungin virkakoneisto on valmistellut Liisuun olennaisesti liittyvää kaupunginsairaalanmäen kaavatyötä, vaikka uudessa valtuustossa on ollut halua tarkastella asiaa uudelleen.

Tästä saatiin ensimmäinen selvä merkki siinä vaiheessa, kun nykyinen kaupunkiympäristölautakunta teki omia linjauksiaan ensi vuoden talousarviosta. Tuolloinhan lautakunta muun muassa totesi, että sairaalanmäen kehitystyö tulisi aloittaa ilman Mannerheiminkadun liittymää ja Saimaankadun siltaratkaisua.

Tiistaina julkistettuun kaupunginjohtajan talousarvioon lautakunnan leikkaamat suunnittelurahat oli kuitenkin leivottu mukaan. Tämä ei ollut iso yllätys, olihan kaupunkikehitysjohtaja Olli Alhokin jo todennut lehdessämme lautakunnan päätöksen jälkeen itsevarmaan tyyliin, että ”kaupunginjohtajan on noudatettava valtuuston tahtoa”.

Tällä kommentilla hän viittasi tietenkin viime kauden valtuuston tekemään Liisu-päätökseen. Nyt iso kysymys kuuluukin, mikä painoarvo on nykyisen valtuuston tahdolla, jos se tahtoo laittaa suunnitelmia uusiksi.

Hyväksytyn Liisu-suunnitelman kannattajat ovat korostaneet, että päätöksenteossa tarvitaan pitkäjänteisyyttä eikä suunnitelmia voi laittaa uusiksi aina neljän vuoden välein.

Tässä on oma pointtinsa, mutta samalla on rehellisyyden nimissä muistettava, että Vuoksenkadun–Saimaankadun suunnitelmaa yritettiin saada läpi ensimmäisen kerran jo viime vuosikymmenen alkupuolella.

Se ei silloin saanut päättäjiltä riittävästi kannatusta, mutta virkakoneisto kaivoi idean naftaliinista ja sai sen menemään läpi, kun valtuuston kokoonpano sattui olemaan suotuisa viime kaudella.

Tältä pohjalta voidaankin väitellä, kuka on laittanut jo kertaalleen tehtyjä linjauksia uusiksi ja kuka ei. Kiistan kumpikin osapuoli löytää historiasta omia näkökantojaan tukevia päätöksiä ja käänteitä.

Kaikkein olennaisinta on kuitenkin nykyhetki ja ennen kaikkea tulevaisuus. Nykyinen pattitilanne ja epävarmuus ei ole kenenkään etu. On järjetöntä käyttää euroakaan sellaisiin suunnitelmiin, jotka eivät ehkä koskaan toteudu.

Ratkaisu olisi löydettävä nopeasti, mutta kuitenkin sen verran pitkäjänteisellä tavalla, että sitä ei tarvitse laittaa uusiksi taas viimeistään seuraavalla vaalikaudella.

Kaikkein selkeintä olisi luopua Liisu-suunnitelman kiistanalaisimmasta osasta, eli Vuoksenkadun–Saimaankadun kehäreitistä siltaratkaisuineen. Näin säästyisi huomattavan paljon investointikustannuksia ja Vesijärvenkatu säilyisi selkeänä ja suoraviivaisena keskustan kauttakulkureittinä perinteiseen tapaan.

Tämä ei kuitenkaan tarkoittaisi, että kaikista Liisun ideoista pitäisi luopua. Esimerkiksi Vesijärvenkadun ja Lahdenkadun välistä aluetta voisi ihan hyvin kehittää edelleen entistä kävelypainotteisempaan suuntaan. Laadukkaalle ja nopealle pyöräilyreitille voisi olla luonteva paikka Kauppakadun tienoilla.

Liisu-suunnitelman kannattajien pitäisikin nyt päästä eroon ajatusharhastaan, joka on saanut heidät uskomaan, että kallis ja epäkäytännöllinen Vuoksenkadun–Saimaankadun kehäreitti on ainoa mahdollinen vaihtoehto. Ehdoton edellytys viihtyisälle ja houkuttelevalle keskustalle, jota Lahti tarvitsee pärjätäkseen kaupunkien välisessä vetovoimakilpailussa.

Näinhän ei onneksi ole, minkä iso osa lahtelaisista onkin jo ajat sitten ymmärtänyt.

Kehäreitin hylkäys olisi siedettävä ja hyvä kaikkien osapuolten kannalla. Liisua äänekkäästi vastustaneet poliitikot voisivat hyvällä omallatunnolla sanoa äänestäjilleen, että suunnitelma on käytännössä mennyt nurin, kun sen kiistanalaisin osa on kuopattu. Uudistuvaa ja nykyaikaista kaupunkikeskustaa haluavat päättäjätkin voisivat edelleen saada haluamansa, koska keskusta on paljon muutakin kuin Saimaankatu tai Vesijärvenkatu.

Tämänhetkisen tiedon mukaan keskustan alueen suunnitelmia esitellään asukastilaisuudessa 25. marraskuuta. Lisäksi on luvassa asukaskysely ja keskustafoorumi eri sidosryhmille.

Muistin virkistykseksi yksi kyselytulos vielä uusintana. Helmikuussa 2020 järjestetyssä lukijakyselyssämme peräti 77 prosenttia vastaajista vastusti Vuoksenkadun–Saimaankadun kehäreittiä, vastaajia oli yhteensä 537.

Nettikysely ei ole tieteellinen tutkimus, mutta noin selvä tulos tuskin on sattumaa.

Kommentoi