Yhteisöt ja yritykset tarvitsevat selkeän eettisen koodiston toimintaympäristöönsä. Näin ne viestittävät kuluttajille tai kuntalaisille arvoistaan.
Lahti kamppaili kuusi vuotta saadakseen Euroopan ympäristökaupungin arvonimen ja käytti tähän eri arvioiden mukaan 1–2 miljoonaa euroa rahaa. Ensi vuonna sitten katsotaan, mitä jäi plussan puolelle. Saatiinko tänne lisää uusia yrityksiä ja start uppeja upeaan ympäristöklusteriin?
Eräs kivi Lahden kengässä on ollut koko tämän ajan Kymiring ja Lahti Events. Kuinka hyvin ne noudattavat Lahden ympäristökaupungin eettistä normistoa?
En ole kuullut kenenkään lahtelaisen vastustavan Kymiringiä, jos se toisi Lahden liike-elämälle tai ravintolatoiminnalle tuottoa niiden laskelmien ja lupausten muodossa, joita päämediat ovat meille koko ajan tarjoilleet.
Mutta nyt tuleekin se tärkein kysymys: ”Kuuluuko tämä kaupungin ydintoimintoihin?”
Onko kaupunginjohtajallamme lupa ja oikeus antaa Lahti Eventsin kautta Kymiringin tapahtumatuotantoa varten yli kaksi miljoonaa euroa, vaikka Hämeenlinnan hallinto-oikeus oli yksimielisesti torpannut kaupungin suunnitellun osakkuuden ratayhtiössä?
Asiasta on nyt lopulta kanneltu oikeuskanslerille, ja tutkintapyyntö poliisille on myös jätetty. Tämä asian lainmukaisuus siis katsotaan Lahdessa varmasti juridisesti loppuun asti.
Moraalisesti asia vaatii kuitenkin mielestäni laajempaa tarkastelua ja kansalaiskeskustelua.
Kysynkin nyt avoimesti kaupunginjohtaja Pekka Timoselta. Mitä vakuuksia hänellä on esittää antamastaan rahasta Lahden valtuustolle, jos Kymiring meneekin konkurssiin eikä saa toimintaansa kannattavaksi? Ja vielä tärkeämpi kysymys: Onko ympäristökaupungillemme tärkeää Kymiringin etiikkaan liittyvät tosiasiat ja niiden noudattaminen? Eikö tämän pitäisi olla itsestäänselvyys pelkästään jo Lahden ympäristömaineen takia?
Koska Timonen on kiertänyt maita ja mantuja Lahden laskuun hakemassa tukea Lahden ympäristökaupunkihankkeille, onko hän tai muut hankkeessa mukana olleet lainkaan tietoisia, millaisia eettisiä ongelmia Kymiringille luvan antavan Dornan liiketoimintaan liittyy?
YK on raportoinut Dornan Indonesian Mandalika-radan rakentamisen yhteydessä sattuneista törkeistä ympäristörikoksista ja ihmisoikeusrikkomuksista. Dorna on häikäilemättömästi edistänyt liiketoiminnallaan siellä talojen ja maiden polttamista, etnisiä puhdistuksia ja vesien pilaantumista. Kyse on siis erittäin suuresta ympäristörikoksesta millä mittapuulla arvioiden tahansa.
Suosittelen, että Timonen ottaa yhteyttä YK-liiton toiminnanjohtajaan Helena Laukkoon, joka on tietoinen näistä asioista ja voi antaa neuvoja siitä, millaista eettistä koodistoa näin toimivilta yrityksiltä vaaditaan.
Toinen esimerkki tästä Dornan käsittämättömästä härskistä rahastustoiminnasta on suoraan Euroopan sydämestä. Tsekkien Moto GP -kilpailun on sanonut irti Dornan kanssa solmimansa ratasopimuksen, koska edes 200 000 katsojan määrä ei olisi riittänyt tekemään tästä radasta kannattavaa. Nyt samaa aluetta saneerataan asunnoiksi. Olisiko tässä mitään sanomaa tai opittavaa Lahdelle?
Tällä Härmässä ei tajuta sitä yksinkertaista tosiasiaa, että moottoriurheilun kannalta Suomi on periferiaa, jossa ei yksinkertaisesti kannata järjestää suuria moottoriurheilutapahtumia, koska edes Euroopan ytimessäkään se ei toimi. Liikemies Antti Aarnio-Vihuri on paras esimerkki toisasioiden tunnustamisesta. Hän sanoutui irti jo kauan sitten Kymiringistä täysin kaupallisin syin. Hänelle yksi Keimola riitti.
Miten tämä kaksinapainen puuhastelu on Lahdessa mahdollista? Onko Lahden valtuustolla yksinkertaisesti kompetenssia tajuta näitä eettisiä argumentteja? Se on antanut nyt virkamiehilleen kaiken vallan kyseenalaistamatta Kymiringin eettisen toiminnan mielekkyyttä millään muotoa tai välittämättä tuon taivaallista Lahden kansainvälisistä ympäristöarvoista.
Toimitaanko Lahdessa vaarallisessa rakenteellisen korruption ilmapiirissä, koska monet poliittiset toimijat ajavat kahdella rattailla?
Paras esimerkki suoraan kaupungin johdosta on Milla Bruneaun (kok.) toiminta samanaikaisesti Lahden kaupunginhallituksessa ja johtajana ympäristöpääkaupunkivuoden säätiössä. Kaupungin käyttämien lakiasiantuntijoiden mukaan näin voitiin toimia, mutta päinvastaisiin tulkintoihinkin törmää. Onneksi tästäkin asiasta on tehty kunnallisvalitus.
Toivon asiasta laajaa periaatteellista keskustelua! Mutta ensisijaisesti toivon kaupunginjohtaja Timoselta kommenttia eettisen koodiston laiminlyömisestä ja sen sopimisesta Lahden ympäristöagendaan.
Varmaa on, että Timosen tekemä rahoituspäätös katsotaan juridisesti loppuun asti, sillä siitä pitävät huolen valitus oikeuskanslerille ja tutkintapyyntö poliisille.
Lopuksi vielä: kuinka hyvin tähän kuvaan sopii Lahden maksama 300 000 euron gaala moottoriradan edistämiseksi?