Ämpärillinen: Paljonko euroja liikenee kouluihin ja päiväkoteihin?

Tämänkin lehden palstoilla on viime aikoina kirjoiteltu paljon keskustan liikennesuunnitelmasta Liisusta, jonka ympärillä pyörii nyt mielenkiintoinen poliittinen näytelmä näin uuden valtuustokauden aluksi. Lähiviikkojen aikana näemme, mitä edellisellä valtuustokaudella hyväksytylle suunnitelmalle tapahtuu, vai tapahtuuko mitään.

Niin tärkeä ja kuohuttava asia kuin Liisu onkin, se on kuitenkin vain pieni osa päätöksenteon arkea alkaneen syksyn aikana.

Monen kaupunkilaisen arjen kannalta paljon merkittävämpi asia on sivistystoimialan ensi vuoden talousarvio. Siinä käytännössä määritellään, millaisilla rahoilla esimerkiksi päiväkotien ja koulujen pitää tulla toimeen ensi vuonna. Kyseiset rahat muodostavat nykyään selvästi suurimman osan kaupungin päättäjien omassa päätösvallassa olevasta rahapotista, joten asia on ratkaisevan tärkeä myös kaupungin talouden kannalta.

Sivistyspuolen rahat eivät kuitenkaan koskaan herätä yhtä vilkasta kansalaiskeskustelua ja poliittista sapelinkalistelua kuin Liisun kaltainen liikennehanke katumuutoksineen.

Näennäiseen ristiriitaan on ilmeinen selitys: päiväkotien ja koulujen rahoituksessa on paljon vähemmän väiteltävää, koska kaikki ovat samaa mieltä yhdestä perusasiasta: lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus.

Keskustelu on jo alkuasetuksiltaan täysin toisentyyppistä kuin liikennehankkeissa. Kukaan järjissään oleva ihminen ei lähde kuntavaalikampanjaan ”koulutus nurin” -iskulauseella. Sen sijaan ”Liisu nurin” toimii oikein hyvin, koska huomattavan iso osa kaupunkilaisista ei ole ymmärtänyt tai hyväksynyt taustalla olevia perusoletuksia, kuten pyrkimystä kevyen liikenteen lisäämiseen.

Äskettäin sivistyslautakunta teki virkamiesten laatimaan pohjaesitykseen kaikkiaan 4,9 miljoonan euron lisäykset torjuakseen suunniteltuja leikkauksia. Ihan kaikesta ei toki olla yksimielisiä, kuten alla olevasta jutusta ilmenee.

Sivistyspuolen rahojenkin kohtalo ratkeaa lopulta syksyn kuluessa kaupunginhallituksen ja valtuuston käsittelyssä. Siinä yhteydessä kaikkia kaupungin rahoja pitäisi tarkastella kokonaisuutena eikä vain toimiala kerrallaan.

Vaikka kaikki ovat periaatteessa samaa mieltä monien sivistyspuolen menoerien tarpeellisuudesta, ei toimiala pääsee oikein millään karkuun kovia säästöpaineitaan. Sivistystoimialan toimintakate eli käytännössä nettomenot on tänä vuonna arviolta 250 miljoonaa euroa, kun muun muassa kaupungin kaduista ja yleisistä alueista vastaavalla kaupunkiympäristön palvelualueella vastaava luku on 11 miljoonaa. Isoimpia säästöjä on etsittävä yleensä sieltä, missä on isoimmat menotkin.

Asiaa voi olla vähän vaikea hahmottaa tuollaisten miljoonien kautta, jotka jäävät tavallisen ihmisen mittakaavassa vääjäämättä etäisiksi. Niinpä tein oheisen koosteen, johon poimin kaupungin menoeriä eri toimintoihin asukasta kohden laskettuna. Lukemat ovat arvioita tämän vuoden aikana toteutuvista menoista, koska ensi vuodesta ei ole vielä tehty päätöksiäkään.

Lukuja tiirailemalla jokainen voi nyt mielessään miettiä arvovalintoja ja pohtia, olisiko jossakin karsittavaa.

Varoituksen sana: todellinen päätöksenteko vaatii aina paljon tarkempaa perehtymistä lukujen taustoihin. Mukana on paljon toimintoja, joiden toteuttaminen on kaupungille lakisääteisesti pakollista, ilman sen kummempaa harkinnan varaa. Toisaalta esimerkiksi kulttuuripuolella voi olla menoja, joiden leikkaus johtaisi myös tuntuvaan valtionosuuksien menetykseen.

Lukuja pyöritellessä kannattaa myös välttää klassista argumentaatiovirhettä, jossa sekoitetaan investointimenot ja päivittäinen käyttötalous. Tämä on oman tarinansa aihe, johon vielä palaamme tällä palstalla.

Oheinen kooste antaa kuitenkin suuntaa-antavan kuvan siitä, millaisen kokonaisuuden kimpussa uusi valtuusto on syksyn aikana. Lukujen seassa on todellisia arvovalintojen paikkoja vaikka kuinka paljon.

Vertailu

Kaupunkiympäristölautakunnan alaisuudessa

Perusopetus 876

Varhaiskasvatus­- palvelut 576

Nuorisopalvelut 43

Lukiokoulutus 132

Wellamo-opisto (netto) 22

Kirjasto- ja tietopavelut 61

Osallisuus ja hyvinvointi 33

Liikuntapalvelut 134

Kaupunginmuseo (netto) 54

Kaupunginorkesteri (kaupungin avustus/asukas, vähennettynä valtion­osuudella) 29

Kaupunginteatteri (kaupungin avustus/asukas, vähennettynä valtion­osuudella) 36

Kaupunkitekniikka (netto) 88

Rakennus- ja ympäristövalvonta (netto) 16

Kaupunkisuunnittelu tuottaa kaikista muista tässä listatuista toiminnoista poiketen enemmän tuloja kuin menoja. L­askennalliset nettotulot ovat 73 euroa asukasta kohden. Lukuun kuuluu muun muassa maankäyttömaksuista ja tonttien vuokrista saatavia tuloja.

Kaikki luvut ovat arvioita ­tämän vuoden aikana toteutuvista ­menoista.

Kommentoi