Pääkirjoitus: Vallan sirpaleet etsivät paikkaansa

Miten näillä nurkilla liikutaan tulevaisuudessa? Liisu-suunnitelman mahdollinen käytännön to teutus tulee päättäjien pöydälle alkaneella vaali­ kaudella. Sami Lettojärvi

Valtuuston on hiljalleen siirtymässä kesän suuresta paikkajakokamppailusta politiikan asiakysymysten kimppuun pirstaleisempana kuin koskaan.

Paikkajakoa varten muodostetut puoluekoalitiot eivät ole enää voimassa, mikä oli jo etukäteen tiedossa. Toisaalta myös monet vanhat tutut yhteistyökuviot ovat menneet rikki kesän rytäkässä.

Toistaiseksi päättäjät yrittävätkin palautella toimivaa keskusteluyhteyttä niin puolueiden kuin yksittäisten henkilöiden välillä. Tarvittavat päätökset on kuitenkin tehtävä ajallaan. Ensi vuoden talousarvion valmistelu ja hyväksyntä ei jää odottamaan sovittelu­prosessin etenemistä.

Miten viime aikojen myllerrykset lopulta näkyvät tulevissa päätöksissä? Kesän tapahtumat ja päätöksen­tekoelinten uudistuneet kokoonpanot antavat paljon aihetta spekulaatioon.

Edellisen vaalikauden aikana valtuustossa oli täpärästi niin sanottu punavihreä enemmistö, kun SDP:llä, vihreillä ja vasemmistoliitolla oli yhteensä 30 paikkaa ja muilla ryhmillä 29.

Kesäkuun vaaleissa mainituille puolueille jäi enää 24 paikkaa. Eikä tässä vielä kaikki: kesän kiistavaiheen aikana demarit olivat eri koalitiossa kuin vihreät ja vasemmistoliitto.

Mielenkiintoista onkin nähdä, elpyykö viime kaudelta tuttu punavihreä yhteistyö. Kivuttomasti ja itsestään selvästi se ei tapahdu, koska kesän tapahtumat aiheuttivat syvää luottamuspulaa.

Käytännön päätöksentekotilanteissa ei tosin tarvita läheskään aina sen syvempää yhteistyötä. Monessa asiakysymyksessä vasemmistoliitto ja vihreät ovat todennäköisesti joka tapauksessa samaa mieltä demareiden kanssa, jos eivät ole tyystin hylänneet omaa ideologiaansa. Ehkä demarit ovatkin laskeneet osittain tämän varaan käyttäessään kovia otteita kesän taisteluissa?

Vastaavaa vanhojen yhteistyökumppaneiden tuuppimista on nähty myös poliittisen kentän oikealla laidalla. Kokoomus on saattanut useimmiten luottaa kristillisdemokraattien tukeen oikeiston ja vasemmiston välisissä kiistakysymyksissä. Nyt kristillisdemokraatit kuitenkin tipahtivat pois kaupunginhallituksesta, koska kaupungin toimielinten kokoonpano supistettiin kymmeneen henkilöön kohutussa hallintosääntömuutoksessa.

Toisin sanoen kokoomus oli omilla toimillaan rapauttamassa oikeistopuolueiden suhteellista valta-asemaa kaupunginhallituksessa, mikä ei pidemmän päälle ollut välttämättä viisasta puolueen tavoitteiden kannalta.

Sivistyslautakunnan kokoonpanossa silmiinpistävää on, että viime kaudelta tuttu punavihreä blokki pystyy tarvittaessa edelleen muodostamaan enemmistön kymmenen hengen lautakunnassa. Demareilla, vihreillä ja vasemmistoliitolla on yhteensä viisi paikkaa, ja puheenjohtajan nuija on demareilla, mikä on ratkaisevaa äänteen mennessä tasan.

Kouluihin ja varhaiskasvatukseen kohdistuvat rajuimmat säästötoimet tuskin saavat lautakunnalta tukea, mikäli puolueet äänestävät viime kaudelta tutulla tavalla. Mielenkiintoinen asetelma, koska kaupungin oman toiminnan isoimmasta menoerästä vastaavalla lautakunnalla on takuuvarmasti niskassaan ankarat säästöpaineet alkaneellakin kaudella.

Kaupunkiympäristölautakunnassa eli entisessä teknisessä ja ympäristölautakunnassa pelimerkit on jaettu toisin. Siellä kokoomuksella, perussuomalaisilla ja Pro Lahdella on kullakin kaksi paikkaa eli yhteensä kuusi paikkaa kymmenestä.

Perussuomalaiset ja Pro Lahti suhtautuvat varmuudella kriittisesti kohuttuun Liisu-suunnitelmaan ja lukuisiin muihin mielipiteitä jakaneisiin liikennejärjestelyihin, joita on perusteltu muun muassa ympäristösyillä. Kokoomus ja etenkin lautakunnan puheenjohtaja Francis McCarron ovat ratkaisevassa asemassa. Hän on suhtautunut kriittisesti moniin Liisun yksityiskohtiin, mutta ei kuitenkaan olisi valmis heittämään sitä kokonaan roskikseen.

Mielenkiintoinen tilanne on myös kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaostossa, johon ollaan nyt ottamassa aikamoisen sekoilun jälkeen viides jäsen, jotta tasa-arvolain pykälät täyttyvät. Paikka on menossa isoille puolueille.

Käytännön politiikan kannalta on hyvin merkityksellistä, mille puolueelle paikka menee. Käsitteleehän jaosto esimerkiksi kaupungin yhtiöiden omistukseen liittyviä kysymyksiä, jotka perinteisesti jakavat vahvasti näkemyksiä vasemmisto–oikeisto-akselilla.

Kaikki viittaa siihen, että tulemme näkemään entistä poukkoilevampaa päätöksentekoa. Todennäköisesti törmäämme usein sellaisiin kiemuroihin, joissa kaupunginhallituksella on painetta käyttää otto-oikeutta lautakuntien päätösten korjaamiseksi mieluisampaan suuntaan.

Kaupunginhallitus tuskin kuitenkaan on yksimielinen tällaisissa tilanteissa. Tiukoissa äänestyksissä yhdelläkin kaupunginhallituksen jäsenellä voi olla käsissään hyvin paljon valtaa, mikä korostaa vaa’ankieliasemassa olevien pienryhmien edustajien merkitystä.

Kaupungin päätöksenteosta saanee vielä jonkin aikaa hakemalla hakea yhteiseen tilannekuvaan perustuvaa strategista otetta ja punaista lankaa. Poliittisesti sekavassa tilanteessa virkakoneiston rooli korostuu väistämättä entisestään, jotta arki rullaa.

Sekamelskasta huolimatta tänäkin syksynä kaupungille valmistuu ensi vuoden talousarvio ja lopulta päättäjät hyväksyvät sen muodossa tai toisessa. Siinä vaiheessa olemme nähneet ensimmäisen todellisen näytteen uuden valtuuston toimintakyvystä ja arvovalinnoista.

Kommentoi