Pääkirjoitus: Päättäjät leikkivät karttaleikkiä ihmisten elämänvaiheilla

Tässäkin lehdessä julkaistaan lähes kuukausittain pieniä tilastouutisia, joissa käsitellään Lahden väkilukuun vaikuttavia muutoksia, kuten nettomuuttoa. Tyypillisenä kuukautena Lahdelle on kirjattu maan sisäisessä muuttoliikkeessä muutaman kymmenen hengen muuttovoittoa tai -tappiota. Viime vuoden kokonaissaldo jäi lopulta 205 henkilön verran plussalle.

Näennäisen pienet luvut hämärtävät sitä faktaa, että muuttoja tapahtuu huomattavasti enemmän. Esimerkiksi viime vuonna Lahteen muulta Suomesta muutti 5 986 henkilöä ja Lahdesta muutti muualle Suomeen 5 781 henkilöä. Väkeä tulee ja menee hieman enemmän kuin loppuunmyydylle Isku Areenalle mahtuu katsojia.

Nuokin luvut ovat kuitenkin vain jäävuorenhuippu kaikesta muuttoliikkeestä. Koko Suomen sisäisistä muutoista kaksi kolmasosaa on kuntien sisäistä muuttoa, joka jää näkymättömiin kuntien välisissä muuttotilastoissa.

Suomen ympäristökeskus on nyt pureutunut ilmiöön tarkastelemalla muuttotietoja suhteessa yhdyskuntarakenteen alueluokituksiin, jotka eivät perustu kuntarajoihin, vaan esimerkiksi asukastiheyteen ja saavutettavuuteen. Tarkastelun avulla saatiin entistä tarkempia tietoja siitä, miten ihmiset hakeutuvat erilaisille asuinalueille eri elämänvaiheissa.

Pääpiirteissään muuttoliike noudattelee yhtenäistä kaavaa eri kaupunkiseuduilla. Kaupunkien keskusta-alueilta pois muuttajien keskuudessa on erityisesti 0–9-vuotiaita ja 24–44-vuotiaita. Toisin sanoen sellaisia lapsiperheitä, joissa on pieniä lapsia. Trendi kääntyy toiseen suuntaan jo lasten tullessa teini-ikään. Tilastojen mukaan keskusta-alueiden suuntaan muuttaa 10–23-vuotiaita ja yli 45-vuotiaita.

Selvityksen mukaan kaksi ikäryhmää muuttaa erityisen paljon: nuoret aikuiset, jotka itsenäistyvät ja muuttavat kaupunkeihin opiskelemaan (18–23-vuotiaat) sekä työelämään vakiintuvat ja lapsiperheet (24–40-vuotiaat), jotka hakeutuvat väljemmille alueille.

Lahtelaiset päättäjätkin vaikuttavat omilla päätöksillään siihen, miten hyvin ihmiset pystyvät toteuttamaan täällä haluamiaan asumisratkaisuja.

Tulokset eivät ole erityisen yllättäviä. Silti niihin kannattaa perehtyä tarkasti myös Lahdessa. Tuollaisten lukujen syvällinen ymmärrys on kaiken a ja o, kun on puhe kaupungin vetovoimasta tai palveluverkon suunnittelusta.

Paikalliset päättäjät vaikuttavat väistämättä siihen, miten hyvin ihmiset pystyvät toteuttamaan täällä haluamiaan asumisratkaisuja. Asia on nyt Lahdessa ajankohtainen esimerkiksi entisen Nastolan alueella, jonne on suunniteltu kouluverkon harvennusta kaupungin tuoreimmassa palveluverkkosuunnitelmassa.

Kaikkien akuutein tilanne on nykyisen Lahden pohjoisosissa Pyhäntaan ­alueella, jonka perinteistä Kivijärven koulua on esitetty lakkautettavaksi jo ensi vuoden syksystä alkaen.

Lisäksi mietinnässä on ollut Villähteen tai Erstan koulun lakkauttaminen myöhemmin.

Ratkaisuille saattaa olla omat perusteensa oppilasennusteissa, mutta yksi asia on varma: lähikoulun lakkautuspäätös kiihdyttää negatiivista kehitystä ja heikentää asuinalueen vetovoimaa. Mitä repaleisemmaksi palveluverkko harvennetaan, sitä vähemmän muuttopäätöksiä puntaroiville lapsiperheille on tarjolla kiinnostavia vaihtoehtoja.

Päätöksenteon karttaleikit eivät koskaan ole vain yksinkertaista kustannusten karsintaa. Valtuutetun tehtäväksi jää puntaroida, mikä on kaupungin kokonaisedun kannalta paras ratkaisu.

Kommentoi