Pääkirjoitus: Lahtelaisittain mielenkiintoisia signaaleja tilastouutisissa

Viime aikoina paikallisessa uutisvirrassa on vilahtanut pari tilastouutista, jotka näyttävät lupaavilta Lahden kannalta.

Kaupungin omakotitontteja haettiin ennätyksellisen paljon kevään hakukierroksella. Hakijoita oli yhteensä 149, kun uusia tontteja oli jaossa yhteensä 29. Hakijamäärä oli peräti kolminkertaistunut edellisestä vuodesta. Kasvua voi pitää huomattavana, vaikka vuosi sitten koko Suomi oli enemmän tai vähemmän jäissä.

Hakijaryntäys kertoo myös siitä, että ihmisillä on koronan myötä tarvetta nyt entistä tilavammille asunnoille. Etätyölläkin lienee osuutensa asiaan.

Jokainen omakotitontin hakija on Lahden kannalta rohkaiseva signaali. Oman talon rakentaminen on iso päätös, joka vaatii uskoa tulevaisuuteen ja myös luottamusta tämän seudun näkymiin. Rakentaja ilmaisee konkreettisimmalla mahdollisella tavalla, että hän näkee täällä hyvän elämän edellytyksiä pitkälle tulevaisuuteen.

kaupungin tiedotteesta ei ilmene, kuinka paljon hakijoita on mahdollisesti tullut Lahden seudun ulkopuolelta. Viime vuoden väestötilastojen perusteella näyttää kuitenkin siltä, että kaiken kaikkiaan Helsingistä suuntautui tänne ennätyksellisen paljon muuttoliikettä.

Pääkaupungista muutti Lahteen viime vuonna yhteensä 731 henkilöä, mikä on noin kolmanneksen enemmän kuin vuotta aiemmin ja suurin lukema vuosina 1990–2020. Muuttoliike Lahden ja Helsingin välillä oli molempiin suuntiin lähes saman­suuruista, mikä on erittäin poik­keuk­sellista.

Vastuullinen ­päättäjä ei voi ummistaa silmäänsä kummaltakaan ­todellisuudelta.

Myös Espoon suunnalta Lahti sai ennätysmäärän muuttajia, yhteensä 223. Koko Uudenmaan maakunnan alueelta muuttajien määrä kasvoi 13 prosenttia, yhteensä 1 760 henkilöön.

Jokaisen muuttopäätöksen taustalla on oma yksilöllinen tarinansa, mutta mitä todennäköisimmin monen ratkaisun taustalla on myös koronan aiheuttamaa ajattelutavan muutosta. Olemmehan saaneet lukea viime aikoina uutisia, joiden perusteella muuttoliike pääkaupunkiseudulta pois päin on ollut laajempi ilmiö.

Tätä taustaa vasten Lahden muuttoluvut eivät yllätä: täällä on tarjolla samassa paketissa kohtuuhintaista asumista lähellä luontoa ja Suomen mittakaavassa hyvän kokoisen kaupungin palvelut. Kun sijaintikin sattuu olemaan melko lähellä pääkaupunkiseutua esimerkiksi työmatkustamista ajatellen, muuttopäätökset alkavatkin näyttää enemmän kuin loogisilta.

Liialliseen henkseleiden paukutteluun ja tyytyväisyyteen ei tietenkään pidä tuudittautua viime aikojen hyvien pilkahdusten johdosta. Jos lahtelainen päättäjä haluaa palauttaa itseään maan pinnalle, ­siihenkin toki löytyy sopivia tilastouutisia.

Yksi hyvä vaihtoehto on huumausaineiden pitoisuuksia viemärivedessä mittaava tutkimus, joka on ollut vuosien varrella monesti esillä paikallisessa keskustelussa. Tuoreimpien tietojen mukaan amfetamiinipitoisuudet olivat Lahdessa Suomen toiseksi korkeimmat Helsingin jälkeen. Lukemat ovat noin kolminkertaistuneet kahdeksassa vuodessa.

Tässä juuri on myös kunnallispolitiikan suola. Hyvät ja huonot uutiset eivät ole toisiaan pois sulkevia asioita. Ne ovat merkkejä rinnakkaisista todellisuuksista, jotka ovat olemassa kaupungissamme koko ajan.

Vastuullinen päättäjä ottaa huomioon molemmat todellisuudet. Hyville uutisille on raivattava tilaa, huonoille rakennettava esteitä ja hidasteita. Jokaisen tilastouutisen taustalla on tietoisia päätöksiä.

Kommentoi