Lukijalta: Huumeongelma ja sen aiheuttama turvattomuus

Huumeongelma ei tule poistumaan, kirjoittaja sanoo. Jussi Miettinen

Pasi Tuomaila

Huumeongelma on ja pysyy. Se ei tule poistumaan. Poistumaan eivät tule myöskään sen tuomat lieveilmiöt, kuten pyörävarkaudet, muu rikollisuus, häiriökäyttäytyminen sekä kadulla lisääntyvästi näkyvä huumekauppa ja huumeiden käyttö.

Ongelmaa lieveilmiöineen voidaan kuitenkin vähentää varsin pienillä toimilla. Taloudellista panostusta tämäkin vaatii, mutta säästö on pitkässä juoksussa suuri. Pitää vaan osata asettua päihderiippuvaisen ajatusmaailmaan ja siten tiedostaa miten hän toimii.

Päihderiippuvuus sairautena tuottaa tietynlaista käyttäytymistä ja toimiessaan päihderiippuvaiset ovatkin keskenään kuin klooneja. Jokaisen päihderiippuvaisen pitää jollakin tavoin rahoittaa omaa päihteidenkäyttöään.

Itse elin aikanaan reilu 20 vuotta huumemaailmassa ja siitä kymmenen vuoden ajan kaduilla niin täällä kotikaupungissani Lahessa kuin Helsingissäkin.

Noiden vuosien aikana opin tietämään paikat, joihin ei kannattanut mennä tekemään rikoksia tai käyttämään huumeita, jos ei halunnut tulla häirityksi tai kiinni jäädyksi. Nämä paikat olivat lähes kaikkien käyttäjien tiedossa ja siellä saivat asukkaat nukkua pääosin yönsä rauhassa.

Olemmeko liikaa jo vuosia yrittäneet vain poistaa päihderiippuvaisia kaduilta tai katukuvasta ylipäänsä? Heillä on ihan samanlainen oikeus liikkua kaduilla kuin kenellä tahansa meistä. Sairaudelleen he eivät voi mitään. Kukaan ei halua tulla päihderiippuvaiseksi ja moni heistä haluaisi myös kadulta pois.

Meidän pitäisikin ennemmin luoda sellaisia uudistuksia kaupunkiimme, joissa niin päihderiippuvaiset kuin muutkin asukkaat huomioitaisiin tavalla, jolla kaikki voisivat tuntea olonsa turvalliseksi.

Päihderiippuvaisille pitäisi järjestää matalan kynnyksen palveluita, joissa olisi moni­ammatillisesti eri toimijoita. Palvelut tulisi viedä sinne, missä päihderiippuvaisetkin ovat. Niiden pitäisi olla myös helposti saavutettavissa eikä pirstaleisesti ympäri kaupunkia. Tästä olen kirjoittanut myös mielipidekirjoituksen (ESS 27.3.).

Päihderiippuvaisille pitäisi luoda paikka, jossa olisi edes osan aikaa vuorokaudesta tarjolla vertaistukea sekä mahdollisuus viettää aikaa. Tällaiseen toimipisteeseen voisi myös kehittää vertaistuellista tukihenkilötoimintaa. Nämä toimenpiteet madaltaisivat päihderiippuvaisen kynnystä hakeutua hoidon ja tuen pariin.

Asukkaiden turvallisuuden tunteen parantamiseksi asuinympäristöjen ja varsinkin paikkojen, joissa on esiintynyt erityisesti häiriötä, katukuvaan pitäisi lisätä näkyvästi valvontaa.

Valaisemattomiin paikkoihin tulisi lisätä katuvalaistusta ja kiinteistöihin kameravalvontaa sekä hälytysjärjestelmiä. Näin ennaltaehkäistäisiin murtoja kellareihin ja vinteille.

Valoisammat pihat ilta ja yöaikaan lisäisivät turvallisuudentunnetta. Pyörille tulisi olla kunnollisia, runkolukituksen mahdollistavia telineitä riittävästi. Lahessa, keskustan kaduilla, niitä onkin lähes joka puolella. Tässä samassa meillä asukkailla on myös velvollisuus lukita omaisuutemme niin, että se ei olisi helposti vietävissä.

Tähänkin tarvittaisiin yhteistyötä, edustajia eri yhteisöistä kuten esimerkiksi poliisista, yrittäjistä, päättäjistä, eri asuinalueiden asukkaista sekä myös päihderiippuvaisista. Yhteistyö ja toimiminen eri verkostoissa on itselleni hyvinkin tuttua jo työnikin puolesta, siksi liputan vahvasti yhteistyön merkitystä tässäkin asiassa.

kuntavaaliehdokas (Pro Lahti)

vastaava ohjaaja, Avominne klinikat

Kommentoi