Lukijalta: Taloyhtiöpäättäjät, on aika ryhdistäytyä

Eero Ravantti

Päijät-Hämeen Kiinteistöviestissä 1/21 julkaistu pääkirjoitus oli otsikoitu ”Matkalla kohti valtakunnan aktiivisimpia jäseniä”. Kirjoitus on Kiinteistöliitto Päijät-Häme ry:n toiminnanjohtaja Hanna Koskelan ja puheenjohtaja T apio Ojalan näkemys siitä, mihin suuntaan he haluavat yhdistystä viedä seuraavan viiden vuoden aikana.

Tulevaisuuden tavoitetilaksi (visio) on määritelty ”Valtakunnan aktiivisimmat jäsenet”. Kirjoittajien mukaan sillä tarkoitetaan, että ”toimintamme on tarkoituksellista vain, jos sitä tehdään jäsenten tarpeista, heitä varten ja heidän kanssaan”. Tällaiseen tulevaisuuden tavoitetilaan on helppo yhtyä, kunhan se ei jää vain paperille ja pelkäksi puheeksi.

Tärkein kysymys, johon strategian pitää pystyä vastaamaan on miten. Ilman konkreettista ja aikataulutettua toimintasuunnitelmaa strategia on pelkkä poliittinen julistus vailla todellista sisältöä. Mielenkiinnolla jäämme odottamaan strategian luvattua esittelyä tulevassa vuosikokouksessa 19.5.

Emme kuitenkaan voi yhtyä kirjoittajien analyysiin 115-vuotiaan yhdistyksen nykytilanteesta. Heidän mukaansa ”tehtävää on hoidettu menestyksellisesti, josta osoituksena on yli 1 800 jäsentä ja hyvät arvosanat jäsentyytyväisyyskyselyssä”.

Mainitsematta ovat kuitenkin jääneet mm. seuraavat tosiasiat. Yhdistyksen jäsenet, joista 96 prosenttia on tavallisia taloyhtiöitä, ovat passiivisia osallistumaan sen enempää jäsentyytyväisyyskyselyihin kuin yhdistyksen vuosikokouksiin. Jäsentyytyväisyyskyselyiden vastausprosentti kun jää alle 20:n ja vuosikokoukseen osallistuminen alle 4:n, tyytyväisyydestä ja hyvistä arvosanoista ei voida puhua.

Taloyhtiöt ovat ulkoistaneet ajattelun ja päätösvallan 14-henkiselle hallitukselle, jonka kokoonpano on pitkään pysynyt lähes muuttumattomana ja jossa monet jäsenistä ovat istuneet yli 20 vuotta.

Taloyhtiöt ovat ulkoistaneet ajattelun ja päätösvallan 14-henkiselle hallitukselle, jonka kokoonpano on pitkään pysynyt lähes muuttumattomana ja jossa monet jäsenistä ovat istuneet yli 20 vuotta.

Hallituksen jäsenten määrä on sama kuin Uudenmaan alueyhdistyksessä, jonka jäsenmäärä on 6-kertainen Päijät-Hämeen alueyhdistykseen verrattuna.

Yhdistyksen toimiston resurssit ovat sen sijaan ohuet, peräti kaksi toimihenkilöä.

Päijät-Hämeen Kiinteistöliitto ry ei itse tuota jäsenpalveluja, vaan se on keskusjärjestön koulutus- ja neuvontapalvelujen välittäjä. Keskusjärjestön palvelut eivät ole ilmaisia, lähes puolet yhdistyksen jäseniltään perimistä jäsenmaksutuloista maksetaan keskusjärjestölle.

Toiminnanjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja kirjoituksessaan kirjoittavat, että ”Uskallamme sanoa, että kriittinen jäsen kehittää enemmän kuin hiljainen jäsen”. Uskoo ken tahtoo, todellisuus on kuitenkin ihan muuta. Yhteen hitsautunut yhdistyksen hallitus ja johto eivät kuitenkaan hyväksy minkäänlaista kriittisyyttä, kun se kohdistuu yhdistyksen aikansa eläneisiin valtarakenteisiin ja ummehtuneeseen toimintakulttuuriin

Meitä tavallisten jäsentaloyhtiöiden edustajia on kasvava joukko, jotka jo viime vuonna teimme sääntöjen mukaisesti kaksi esitystä vuosikokouksessa käsiteltäviksi, toisen koskien yhdistyksen sääntöjä, toisen koskien säätiöhanketta.

Sääntöesitystämme yhdistyksen hallitus ei useista muistutuksista huolimatta suostunut sisällyttämään kokousaineistoon kaikkien jäsenten nähtäville, vaan se lähetettiin viime tipassa sähköpostitse ainoastaan kokousosanottajille ja säätiöhankkeen keskeyttämistä koskevan esityksen hallitus lakaisi kokonaan maton alle. Menettely oli yhdistysoikeuden ja yhdistyksen sääntöjen vastainen.

Toinen esimerkki liittyy 16.9.2020 pidetyn vuosikokouksen pöytäkirjaan. Kokouksen puheenjohtajaksi oli ”Helsingistä tilattu” keskusjärjestö Kiinteistöliiton järjestelmäasiantuntija, joka kaikesta päätellen oli rutinoitunut vaativien kokousten vetäjä.

Kuitenkin kokouksen puheenjohtajan vastuulle kuuluva kokouspöytäkirjan laatiminen ja allekirjoittaminen monista muistutuksista huolimatta kesti lähes viisi kuukautta ennen kuin se oli valmis tarkastettavaksi ja julkaistiin yhdistyksen verkkosivuilla.

Hyvän hallintotavan mukaistako? Ei ihan!

Lopuksi toteamme, että strategiaakin tärkeämpi ja ajankohtaisempi asia on vihdoinkin uudistaa yhdistyksen liian pitkään jatkunut hallitusvetoinen salaileva ja itseriittoinen toimintakulttuuri.

Meillä kaikilla päijäthämäläisillä jäsentaloyhtiöiden edustajilla on mahdollisuus jo tulevassa vuosikokouksessa 19.5. olla toteuttamassa uutta yhdistyksen visiota ”valtakunnan aktiivisimmat jäsenet” ja samalla olla rakentamassa perustaa uudelle avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen perustuvalle toimintakulttuurille, jossa jäsentaloyhtiöiden etu on etusijalla.

Päijät-Hämeen taloyhtiöaktiivien puolesta,

taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja, ekonomi

Kommentoi