Mielipide: Tästä syystä eläkekeskustelu on tärkeää

Kirjoittaja pitää eläkekeskustelua tärkeänä. Jussi Vehkasalo

Juhani Melanen

Uusi Lahti mahdollisti (17.3.) tärkeän eläkekeskustelun, jonka avasin tässä lehdessä. Minulle vastasi seuraavassa numerossa (24.3) matemaatikko Hanna Mäkinen Työeläkevakuuttajat Telasta.

Väitin, että suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt eivät kerro ”koko” totuutta Suomen eläkevakuuttamisesta. Pysyn väitteessäni.

Siispä faktat peliin! Miksi tätä eläkekeskustelua on uskallettava käydä? Suomessa on yli puoli miljoonaa köyhää eläkeläistä, joiden kuukausieläkekertymä on vain 1 200–1 300 euroa. Suomen eläkevarallisuus on kasvanut vuodesta 2008 lähtien 80 miljardista vuoden 2020 221 miljardiin.

Suomessa työnantajat ja työntekijät maksavat vuodessa eläkemaksuja 24,1 prosenttia palkasta, kun Ruotsin prosentti on vain 18,1 ja Norjan 18,0.

Eläketuotot ovat Ruotsissa ja Norjassa lähes kaksinkertaiset Suomeen verrattuna älykkään sijoittamisen ansiosta. Ruotsissa ja Norjassa toimii vain yksi eläketoimija, kun Suomessa niitä on lähes kymmenen. Eikö meilläkin yksi riittäisi?

Suomessa eläkevakuutuspomot saavat ylivoimaisesti suurimmat palkkiot Pohjoismaissa. Useimmilla on yli 500 000 euron vuositulot ja lisäksi siihen sidotut 70 000 euron eläketurvat.

Ruotsissa ja Norjassa toimii vain yksi eläketoimija, kun Suomessa niitä on lähes kymmenen. Eikö meilläkin yksi riittäisi?

Tätä kehitystä on uskaltanut arvostella jopa meidän presidenttimme Sauli Niinistö Ilta-Sanomissa niinkin varhain kuin 10.8.2017, jolloin hän kovin sanoin arvioi ja ruoti tätä epätervettä kehitystä Suomessa. Hänestä tämä oli silkkaa ahneutta, eikä sopinut alalle, jossa eläkerahat kerätään veroluonteisesti täysin kilpailematta ja kaiken lisäksi suljetuilta markkinoilta.

Suomen työeläkeyhtiöiden rakenteet ovat raskaita ja kalliita, jos niitä vertaa mihin tahansa muihin vastaaviin järjestelmiin Euroopassa. Silti niiden hallituspaikat ovat hunajatolppia, koska ne mahdollistavat upeat Lapin lomat koko perheelle eläkeyhtiöiden piikkiin.

Suomi sai vuonna 1995 liittyessään EU:hun poikkeuksen, joka antoi eläkeyhtiöille oikeuden harjoittaa tätä toimintaa sillä ehdolla, että ne harjoittavat pelkästään eläkevakuuttamista.

Käytännön toiminnassaan eläkeyhtiöt ovat koetelleet tämän ehdon rajoja ja menneet hyvinkin harmaalle vyöhykkeelle. Asiakkaista on vuosien saatossa kilpailtu jakamalla asiakkaille niin sanottuja työhyvinvointirahoja sekä sijoitusten tuottoon ja toiminnan tehokkuuteen perustuvia asiakaspalautuksia, joiden määrä nousee satoihin miljooniin. Onko tämä muuta kuin epätervettä kilpailua asiakkaista?

Mäkinen puhuu vastineessaan työkyvyttömyysriskien hallinnasta. Sitä ei kukaan järkevä ihminen vastustakaan. Tuskin on kuitenkaan sattumaa, että Finanssivalvonta on joutunut vielä lokakuussa 2019 tiedottamaan, että työkyvyttömyysriskin hallinnan on oltava riskiperusteista. Toisin sanoen toiminta on kohdennettu tehokkaasti yhtiön omalla vastuulla olevan työkyvyttömyysriskin vähentämiseksi. Samassa tiedotteessaan valvontaviranomainen toteaa, että ”sallittujen ja kiellettyjen toimenpiteiden välisen rajan arvioiminen on vaikeutunut erilaisten työhyvinvointitoimien ja niihin liittyvän palvelutoimialan yleisen laajentumisen myötä”.

Paljon puhuva on myös toteamus, jonka mukaan ”kilpailu työkyvyttömyysriskin hallinnassa ei saa ylikorostua toiminnassa, kuten asiakkaille tehtävissä tarjouksissa, markkinoinnissa tai työkyvyttömyysriskin hallintaan liittyvän henkilöstön määrässä eläketurvan toimeenpanon tavoitteisin nähden”.

Uskomattomin asia on kuitenkin työeläkeyhtiöiden pelottelu siitä, että niiden varat loppuvat ja eläkemaksuja on taas pakko korottaa! Mihin faktoihin tämä eläkeyhtiöiden väite oikein perustuu?

Eläketurvakeskus ja Tilastokeskus ovat väittäneet virheellisesti useissa lehdissä 21.11.2020, että ”Pieniä ikäluokkia uhkaa raskas eläketaakka”.

Eläkerahojen riittävyyttä arvioitaessa olennainen tieto on, että Eurostatin väestöennusteen mukaan Suomen elinajanodotteen odotetaan kasvavan hitaammin kuin Tilastokeskuksen ennusteessa, jota on käytetty pohjatietona Eläketurvakeskuksen peruslaskelmassa.

Juuri tähän halusin nimenomaisesti puuttua edellisessä eläkekirjoituksessani.

Finanssiasiantuntija Raimo Ilaskiven suora sitaatti kertoo oleellisemman: ” Eläkevarat on tarkoitettu eläkkeisiin, mutta niitä hallinnoivat yhtiöt tekevät kaikkensa, ettei rahoja ainakaan eläkkeisiin käytetä. Joudumme taistelemaan niitä vastaan, joiden pitäsi hoitaa etujamme!”

eläkeläinen

Kommentoi