Ämpärillinen: Oletko ajatellut, kuinka etuoikeutettu olet pöntöllä istuessasi?

Vain muutama sukupolvi sitten sisävessa oli harvinaista luksusta, nykyään itsestäänselvyys. Aika näyttää, onko koteihimme tulossa juuri nyt vastaavalla tavalla jotain uusia ominaisuuksia, joita ilman emme kohta tule toimeen. Hanna Marjanen

Kuvittelepa mielessäsi meille kaikille tuttuakin tutumpi arkinen tapahtumasarja. Menet vessaan, napsautat sinne valot päälle, istahdat pöntölle ja väännät pökäleen. Vessapaperia vähän mukaan kyytiin ja lasti liikkeelle yhdellä napin painalluksella. Lopuksi vielä kädet puhtaiksi hanan alla viereisessä lavuaarissa.

Myönnetään, nyt tällä jutulla todellakin oli kirjaimellisesti paska alku. Halusin kuitenkin kiinnittää huomionne tuohon pieneen tuokioon, koska se on erinomaisen konkreettinen esimerkki siitä, kuinka olemme tottuneet ottamaan monia nykyiseen asumiseemme ja elintasomme liittyviä asioita itsestäänselvyyksinä.

Toisin oli reilut sata vuotta sitten, jolloin tuo kuvailemani tapahtumaketju oli Lahdessakin todellista luksusta ja vain varakkaimpien etuoikeus. Nykyaikaisen kaupunkiasumisen perusinfrastruktuuri eli vesi- ja viemäriverkosto sekä sähkönjakelu oli tuolloin vasta alkutekijöissään.

Lahden valtuusto päätti vuonna 1908, että Lahteen rakennetaan vesi- ja viemärijohdot sekä veden­ottamo Launeelle. Vesilaitos aloitti toimintansa vuonna 1910, jolloin vesijohtoverkostoa rakennettiin kaikkiaan noin 13 kilometriä. Vuoden loppuun mennessä vesijohto oli vedetty 87 taloon. Lisäksi vesijohtoverkostossa oli viisi niin sanottua vapaakaivoa, jotka olivat verkoston ulkopuolella asuvien käytettävissä.

Vuoden 1910 aikana valmistui myös keskusta-­alueen viemäriverkko. Samalla tehtiin Lahden kartanon pohjoispuolelle eli nykyisen Kisapuiston seutuville jätevedenpuhdistamo, jonka kautta viemärivedet johdettiin Vesijärveen.

Ratkaisu oli siihen aikaan uraauurtava: Lahti oli Pohjoismaiden ensimmäinen kaupunki, joka puhdisti koko asemakaavoitetun kaupunkialueensa viemäri­vedet. Tällä oli konkreettista vaikutusta myös kaupunkilaisten terveyteen. Lahdessa vältyttiin suurilta lavantautiepidemioilta, joita riehui varsinkin Tampereella.

Lahti oli Pohjoismaiden ensimmäinen kaupunki, joka puhdisti koko asemakaavoitetun kaupunkialueensa viemärivedet. Täällä vältyttiin suurilta lavantautiepidemioilta, joita riehui varsinkin Tampereella.

Talojen sisälle asti viemäriverkko ulottui aluksi kuitenkin vain kaikkein varakkaimmissa kodeissa. Pihan perällä oli yleensä viemäriin johtava ritilälikakaivo, jonne kodin jätevedet vietiin ämpärillä. Ulkohuussien alla oli myös viemäriin liitetyt valumakaivot.

Paikallinen sähköverkkomme on myös lähtenyt vastaavasti liikkeelle askel kerrallaan. Lahden ensimmäiset katuvalot syttyivät 8.12.1907 ja kolme päivää myöhemmin sähkö valaisi jo ensimmäisiä yksityisasuntojakin. Ensimmäisen täyden toimintavuoden jälkeen Lahden kaupungin sähkölaitoksella oli 170 yksityistä kuluttajaa.

Noista ajoista olemme edenneet monien vaiheiden kautta nykytilanteeseen, jossa muinainen luksus on muuttunut jokaisen kodin perusominaisuudeksi. Meidän ei tarvitse enää ajatella, millaista edelläkävijyyttä ja pioneerihenkeä nykyaikaisen vessatuokion mahdollistavat ratkaisut ovat joskus vaatineet.

Sen sijaan voimme keskittyä asumisessamme kaikessa rauhassa muun muassa kevään sisustustrendeihin, joista saatte vinkkejä tämänkin teemalehtemme sivuilta.

Olisi kuitenkin harhaanjohtavaa ajatella, että kotiemme välttämätön perusinfra olisi nyt valmis. Mitä todennäköisimmin olemme nytkin samankaltaisessa tilanteessa kuin reilun sadan vuoden takaiset lahtelaiset. Se mikä nyt on poikkeuksellista ja harvojen herkkua, on kohta hyvin yleistä ja välttämätöntä.

Enää pitäisi osata tunnistaa trendit. Mitkä ovat oman aikamme vessanpönttöjä? Mitkä asumiseen ja kotiemme varusteluun liittyvät isot muutosvoimat ovat jo lähteneet liikkeelle?

Yksi vastaus löytynee asuintalojemme pysäköintipaikkojen liepeiltä. Sähkö­autojen lataamiseen tarvittavan infran rakentaminen on todennäköisesti samankaltaisessa lähtöpisteessä kuin reilun sadan vuoden takainen Lahden vesi-, viemäri- ja sähköverkko.

Asia on juuri nyt ajankohtainen, sillä laki sähköautojen latauspisteistä ja latauspistevalmiuksista tuli voimaan viime vuoden loppupuolella. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että uusiin tai laajasti peruskorjattaviin taloihin on rakennettava latauspisteitä tai latauspistevalmiuksia laissa tarkemmin määritellyllä tavalla. Latauspistevalmius tarkoittaa pysäköintipaikan putkitusta tai kaapelointia niin, että siihen voidaan myöhemmin asentaa latauspiste.

Vaatimukset vaihtelevat taloyhtiön pysäköintipaikkojen määrän mukaan. Olennaista on tietää, että uuden lain velvoitteita sovelletaan hankkeisiin, joita koskeva rakennuslupahakemus on tullut vireille 11.3.2021 tai sen jälkeen. Lain vaikutuksesta arvioidaan syntyvän vuoteen 2030 mennessä noin 73 000 – 97 000 latauspistettä ja 560 000 – 620 000 latauspistevalmiutta.

Toistaiseksi sähkö­autojen latauspisteillä ja ylipäänsä sähköautoilla on vielä uutuusarvoa. Esimerkiksi tässäkin lehdessä on julkaistu ihan äskettäin erikseen uutinen, jonka mukaan kaupungin vuokrataloyhtiö on ottanut käyttöön yhteiskäyttöisen sähköauton.

Voi olla, että joskus sadan vuoden kuluttua joku arkistojen penkoja vilkaisee tuotakin tekstinpätkää huvittuneena ja hyväntahtoisesti hymähtäen.

Kokonaan oma lukunsa on, mitä trendejä on aluillaan kotiemme sisällä. Älykoteihin ja esineiden internetiin liittyvät visiot ovat sen verran huimia, että vain mielikuvitus on rajana.

Nyt olemme jo saavuttaneet kehityksessä pisteen, jossa nykyaikaisen kodin asukas harmittelee ylimääräistä vaivaa ja ponnistelua, kun joutuu kävelemään robotti-imurin luokse painaakseen käynnistysnappia. Normaalistihan se onnistuisi puhelimen avulla sohvalla istuen, ellei lähiverkko takkuilisi.

Tarina on ilmeisesti tosi, vaikkakin pilke silmäkulmassa kerrottu eräässä some-päivityksessä.

Mitähän tuosta kaikesta olisi ajatellut se sadan vuoden takainen lahtelainen, joka oli tyytyväinen ja iloinen kotikaupunkinsa edistyksellisyydestä saadessaan kipata sinkkiämpärillisensä pihan perällä olevaan viemäriaukkoon?

Kirjoituksessa käytettyjä lähteitä: Petri Juuti: Lahden vesihuollon synty (Sukuset-lehti 2/2005) ja Lahti Energian nettisivujen historiaosio.

Kommentoi