Pääkirjoitus: Päättäjä asioi Kisapuistonkin tapauksessa kommunistisessa ruokakaupassa

Pääkatsomon päätyä Spatiumin suunnitelmassa, jonka pohjalta kaupunki lähtee edistämään alueen ­kehittämistä. Spatium

Kisapuiston kehittämisestä tehtiin viime viikolla jälleen kerran yksi päätös, joka ei sellaisenaan vielä tarkoita yhtään mitään. Erilaisia suunnitelmia tarkennetaan ja niistä tehdään jatkoselvityksiä, minkä jälkeen varsinaisten investointipäätösten aika voi olla ensi syksynä. Mikäli maanantain päätöksen kaikki palaset toteutuvat, alueelle tulee jalkapallostadionin lisäksi tekojäärata ja uudistettu pesäpallokenttä.

Tuoreimman päätöksen mukaan alueen kehittämisestä tehdään kokonaissuunnitelma, jossa paljon puhuttu jalkapallostadion on vain yksi osa kokonaisuutta. Tämä on ehdottomasti hyvä ja kannatettava linjaus. Näin toimimalla eri palaset saadaan sovitettua mahdollisimman hyvin yhteen ja tarvittavat purku- ja rakennustyöt onnistuvat mahdollisimman tehokkaasti ja vähillä häiriöillä.

Kaikesta kokonaisvaltaisuudestaan huolimatta viime viikon päätös jättää aihetta myös kritiikille.

Päätöksen mukaan jalkapallostadionia lähdetään kehittelemään kaupungin toimitilayhtiö Spatiumin jo pitkään valmistelemien suunnitelmien mukaan. Kisapuisto-keskustelu sai todenteolla vauhtia joulun kynnyksellä, kun julkisuuteen tuli lahtelaisten urheiluvaikuttajien ja AD Arkkitehdit oy:n esittämä vaihtoehtoinen suunnitelma, joka ideat keräsivät tuoreeltaan paljon kiitosta.

AD Arkkitehtien suunnitelma oli esillä vielä kahdelle lautakunnalle järjestetyssä Kisapuisto-seminaarissa, mutta ei enää koko valtuustolle järjestetyssä infotilaisuudessa. Kaupungin virallisen päätöksenteon pohjaksi vaihtoehtoisesta suunnitelmasta onkin päätymässä vain murusia: nyt selvitetään, voisiko kaupungin laatimassakin suunnitelmassa olla kaksi pesäpallokenttää.

AD arkkitehtien suunnitelmassa on aurinkokatsomon taakse sijoittuva pallopaviljonki ravintola- ja aitiotiloineen. AD Arkkitehdit

Mitä jos päättäjille olisi vielä valtuuston kokouksessakin tarjolla pari erilaista ratkaisua, joiden väliltä valita?

Ulkopuolisin silmin ei voi olla ihmettelemättä, olisiko AD Arkkitehtien Kisis 3.0 -suunnitelmaa pitänyt hyödyntää enemmäkin.

Ilmiselvin ihmetyksen aihe liittyy rahaan, vaikka erilaisten suunnitelmien vertailu ei todellakaan ole yksiselitteistä. AD Arkkitehdit on arvioinut tekevänsä 9,2 miljoonalla eurolla stadionin ja sen yhteyteen rakentuvan pallopaviljongin eli ravintolatilan aitioineen. Stadion täyttäisi Uefan kategorian 3 vaatimukset.

Spatiumin laskelmissa syntyy pelkkä jalkapallostadion noin 9,3 miljoonalla, mutta se täyttäisi vain alemman luokan Uefan kategorian 2 -vaatimukset. Tämän lisäksi suunnitelmassa on puolen miljoonan euron hintainen puistokahvila vanhan pukukoppirakennuksen päähän.

Mikäli Spatiumin stadionista tehdään Uefa 3 -kategorian vaatimusten mukainen 4 500 istumapaikan stadion päätykatsomoineen, rahaa tarvitaan vielä arviolta noin 1,5 miljoonaa euroa.

Nähdäkseni Spatiumin suunnitelmassa on syytä huomioida kahvilarakennuksen ja Uefa 3 -vaatimusten aiheuttamat kustannukset, jotta suunnitelma on suunnilleen vertailukelpoinen AD Arkkitehtien version kanssa.

Tällä logiikalla suunnitelmilla on hintaeroa yli kaksi miljoonaa euroa AD Arkkitehtien eduksi. Vertailukelpoisuuden vuoksi en ottanut Spatiumin hintaan mukaan mahdollisen hiilineutraalin rakentamisen aiheuttamaa miljoonan euron lisäkustannusta, koska saamieni tietojen mukaan myös AD Arkkitehtien suunnitelman hinta nousisi suunnilleen vastaavasti täysin hiilineutraalin toteutuksen myötä.

Suunnitelmien sisällöissäkin on merkittäviä eroja. AD Arkkitehtien piirtämässä pallopaviljongissa olisi paikat noin 15 aitiolle, joista olisi suora näköyhteys kentälle. Spatiumin suunnitelmissa vastaavia aitioita ei ole.

En ole koskaan jalkapalloseuraa pyörittänyt, mutta ihan näin maallikkopohjalta olisin seurapomona aika paljon kiinnostuneempi tuosta aitioilla varustetusta vaihtoehdosta, jossa on paljon paremmat mahdollisuudet kehitellä uusia tulovirtoja ottelutapahtumien yhteyteen.

Kokonaan toinen juttu on, että kaupungin päätöksentekojärjestelmän todellisuuden tietäen jalkapalloseurankaan ei välttämättä kannata lähteä vastustamaan sitä vaihtoehtoa, joka saa eniten kannatusta virallisessa koneistossa. Spatiumin suunnitelmaa on valmisteltu jo pitkään ja siihen on käytetty satoja tuhansia euroja, joten sitä ei kovin helposti lähdetä vaihtamaan toiseen suunnitelmaan.

Viime aikoina kaupungin virkakoneiston ja poliittisen eliitin suunnalta onkin tihkunut kaikkien kehujen ohella epävirallisesti myös sen suuntaista näkemystä, että AD Arkkitehtien suunnitelma olisi vain epämääräinen ”heitto”. Spatiumin suunnitelmien on oletettu olevan paljon pidemmällä ja luotettavammalla pohjalla. Rakennusalan maallikkona tuohon on vaikea ottaa varmuuudella kantaa, mutta päättäjänä en lähtisi mutu-tuntumalta ohittamaan noin merkittävää kustannuseroa olankohautuksella.

Kisapuiston jalkapallostadion onkin vain yksi esimerkki päätöksentekojärjestelmämme yhdestä perusongelmasta. Päättäjille tuodaan vakiintuneen tavan mukaisesti vain yksi virkakoneiston valmistelema vaihtoehto, joka pitää hyväksyä ”ota tai jätä” -periaatteella. Paljon isomman mittakaavan esimerkki tästä nähtiin paljon puhutun keskustan liikennesuunnitelman yhteydessä. Erilaiset kuulemis- ja esittelytilaisuudet eivät asetelmaa ratkaisevasti muuksi muuta.

Mitä jos päättäjille olisi vielä valtuuston kokouksessakin tarjolla pari erilaista ratkaisua, joiden väliltä valita? Tässä tapauksessa pari erilaista stadion-suunnitelmaa. Päättäjän ei tarvitsisi tuntea olevansa kuin neuvostoliittolaisen ruokakaupan asiakas, vaan hänellä olisi hyllyssä edes hieman valinnanvaraa.

Ajatus on varmasti täysin pöljä ja ongelmallinen heidän mielestä, jotka ovat tottuneet ottamaan nykyisen päätöksenteon marssijärjestyksen itsestäänselvyytenä.

Mielestäni idea olisi kehittelemisen arvoinen: se olisi yksi tapa tuoda todellista päätöksentekovaltaa entistä enemmän vaaleilla valituille poliitikoille ja siinä samalla päätöksenteko muuttuisi entistä kiinnostavammaksi ja konkreettisemmaksi myös kaupunkilaisten silmissä.

Ainoana ”ongelmana” olisi, että erilainen kulissien takainen junailu voisi vaikeutua, kun todellinen valintojen teko tapahtuisikin avoimesti äänestysvaiheessa.

Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, AD Arkkitehtien Pokko Lemminkäiselle jää tälläkin kertaa kirittäjän rooli.

Vastaava ilmiöhän tapahtui muutama vuosi sitten, kun vuosikymmenien ajan Lahteen yritettyyn taidemuseohankkeeseen tuli kummasti vauhtia Lemminkäisen julkistettua ehdotuksen Sokoksen yläkertaan sijoittuvasta taidemuseosta. Tuolloin hänen tutkaparinaan oli silloinen Lahti Cityn toiminnanjohtaja Janne Viitamies. Kisapuiston ympärillä on nyt vastaava pöhinä.

Kolmas stadionin ja taidemuseoon verrattava lahtelainen ikuisuushanke ja -haave on ollut uusi hotelli. Sitä on soviteltu viime vuosina Ranta-Kartanoon yhdessä uuden uimahallin kanssa, mutta viimeisimpien tietojen mukaan hanke on viivästymässä. Voisiko Pokko siis ihan vaan sparrauksen nimissä piirtää seuraavaksi oman hotelliehdotuksensa, jos Kisapuistossa ei enää tarvita hänen palveluksiaan?

Kommentoi