Ämpärillinen: Pakotettu huoltotauko kohta todellisuutta myös ihmisillä?

Yksi vaihtoehto pakollisen lataustauon pitämiseen. Lahdessa luonto ja komeat maisemat eivät ole koskaan kaukana. Tommi Berg

Elektroniikka ja kodinkoneet menevät eteenpäin niin huimaa vauhtia, että vanhanaikaisiin laitteisiin tottuneelle vaihto uudempaan vekottimeen voi tuottaa monenlaisia yllätyksiä.

Äskettäin törmäsin esimerkiksi tilanteeseen, jossa muutaman kuukauden ikäinen uuni ilmoitti tylysti juuri ennen ajateltua ruuanlaittoa, että on tullut aika tehdä kaksi tuntia kestävä kalkinpuhdistusoperaatio. Ilman minkäänlaista mahdollisuutta neuvotella asiasta tai lykätä toimenpidettä sopivampaan ajankohtaan.

Jälkikäteen ohjekirjasta selvisi, että lykkäyksen voi tehdä vain kerran ja sen jälkeen uuni pakottaa tekemään operaation. Ärsyttävältähän tuollainen hidaste tuntuu, kun se tulee pyytämättä ja yllätyksenä. On kuitenkin syytä uskoa ja olettaa, että pakotettu huolto-operaatio on pidemmän päälle erinomainen asia laitteen toimintakunnon ja kestävyyden kannalta.

Tuo pieni keittiöepisodi palautui mieleen, kun kuulin viime viikolla VTT:n uudesta mielenkiintoisesta tutkimushankkeesta nimeltä Mad@Work. Kuten tuosta nimikikkailusta voi päätellä, siinä ollaan tekemisissä työuupumuksen ja burn outin kanssa.

Työuupumuksesta on puhuttu ja kirjoitettu viime vuosina lähes uupumukseen asti, mutta tässä tapauksessa keskusteluun näyttäisi olevan tarjolla jotain oikeasti uutta. Tutkimushankkeen ideana on tunnistaa varhaisia merkkejä uupumuksesta tekoälyn avulla.

Käytännössä tämä tapahtuu työympäristöön upotetuilla liiketunnistimilla ja ympäristön laatua mittaavilla antureilla, jotka seuraavat esimerkiksi muutoksia työntekijöiden liikehdinnässä ja työolosuhteissa.

Teknologisen innovaation myötä lahtelaiset valtuutetutkin voivat unohtaa äskettäin hyväksymänsä käytösohjeistuksen tarpeettomana.

Kun dataa mallinnetaan algoritmien avulla, voidaan tunnistaa poikkeava käytös ja työntekijän stressitila, kertoo erikoistutkija ­ Johanna Kallio VTT:ltä hankkeen tiedotteessa.

– Kuormittuminen vaikuttaa myös digitaalisten laitteiden käyttöön, jota voidaan analysoida laitteeseen asennetulla ohjelmistolla. Stressitila ilmenee esimerkiksi epätyypillisenä näppäilyrytminä tai sovellusten käyttöaikana.

Mitäpä jos tuota ajatusta kehitetään vähän pidemmälle ja yhdistetään siihen alussa kuvailemani uunin toimintalogiikka? Kun kone uhkaa mennä tukkoon, pakotetaan se huoltotauolle.

Ihmisen tapauksessa pakollinen huolto tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työkoneet menevät pois käytöstä stressitason ampaistua liian korkealle. Lukituksen saa purettua esimerkiksi ulkoilemalla, mikä on todistettava sykemittarin keräämän datan avulla. Mitä hälyttävämpi stressikäyrä, sitä pidempi pakollinen tauko.

Täysin ongelmatonta tuo ei tietenkään kaikissa tilanteissa ole. Esimerkiksi itse joutuisin todennäköisesti rauhoittamaan tiistai-iltapäivän tyypillisen epätyypillistä näpyttelyrytmiä, jotta kone ei mene lukkoon juuri kriittisellä hetkellä ennen lehden painoon lähtöä.

Idea on jatkojalostettavissa työpaikoilta laajemminkin yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Vihapuhe ja epäasiallinen käytös eivät kohta ole enää juuri minkäänlaisia ongelmia, jos sosiaalisen median julkaisujen teko onnistuu vain riittävän rauhallisessa mielentilassa.

Toiminta-ajatus on pitkälti samanlainen kuin autojen alkolukoissa, nyt vain mitataan sykekäyriä promillejen sijaan. Vastaava teknologia on toki vapaasti sovellettavissa myös valtuuston kokouksissa käytettävään äänentoistojärjestelmään.

Teknologisen innovaation myötä lahtelaiset valtuutetutkin voivat unohtaa äskettäin hyväksymänsä käytösohjeistuksen tarpeettomana. Myös kaikenlaiset monivuotiset projektit suomalaisen keskustelukulttuurin parantamiseksi saavuttavat tavoitteensa ennenaikaisesti.

Sitä ennen pitää saada ratkaisu siitä, millä kiihtymistasolla mikit ja julkaisunapit menevät kiinni. Mikäli asia on paikallisella tasolla poliitikkojen käsissä, yksimielisyyden saavuttaminen voi ottaa aikansa.

Mikä kaikki edellä kuvatusta menee vain mielikuvituksen piikkiin ilman minkäänlaista todellisuuspohjaa? Ei aavistustakaan, mutta ottakaapa joku tämä kirjoitus talteen ja palataan asiaan 20 vuoden kuluttua.

Todellisuus on monesti tarua ihmeellisempää, kun aikaa vierähtää riittävästi.

Sitä odotellessa on turvauduttava perinteisiin vapaaehtoisiin huoltotaukoihin, joten tämänkin kirjoituksen päättänyt työpäivä päättyy tuon viimeisen pisteen lyöntiin.

Kommentoi