Pääkirjoitus: Maakunnan reunat tyhjenevät Lahteen - alueellinen nollasummapeli on valekasvua

Moni nykyinen lahtelainen on kotoisin näistä maisemista. Lahti sai vuosien 2015–2019 aikana muuttovoittoa Heinolasta 491 henkilön verran. Juha Peurala

Päijät-Häme on nykyään samantyyppisessä tilanteessa kuin monet muut Suomen maakunnat: keskuskaupunki kasvaa, mutta reuna-alueet tyhjenevät.

Tämä tulee hyvin ilmi myös tuoreimmista tilastoista. Ennakkotietojen mukaan Päijät-Hämeen väkiluku oli viime vuoden lopussa 199 223, eli 381 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Väki­luvun pienentyminen johtuu syntyvyyden laskusta ja siitä, että täältä muutetaan muihin maakuntiin. Tarkempi tilastojen tarkastelu kuitenkin osoittaa, että Lahdessa ja muissa alueen kunnissa kehitys on ollut selvästi erilaista.

Lahden väkiluku oli viime vuoden lopussa 120 039, mikä on 216 henkilöä enemmän kuin vuonna 2019. Muissa Päijät-Hämeen kunnissa väestön määrä väheni viime vuoden aikana, eniten Heinolassa (-159 henk.), Hollolassa (-148) ja Orimattilassa (-122).

Vielä selvemmin trendi tulee esille hieman pidemmän aikavälin tarkastelussa. Vuosien 2015–2020 aikana Päijät-Hämeen väkiluku on vähentynyt 2 786 henkilöllä. Eniten väki väheni Heinolassa (-1 187) ja Hollolassa (-734). Vain Lahdessa väkiluku kasvoi, yhteensä 1 395 henkilöllä.

Tuollaiset luvut selittyvät merkittäviltä osin sillä, että maakunnan reuna-alueilta muutetaan nimenomaan Lahteen.

Vuosien 2015–2019 aikana Lahti sai muutto­voittoa 1 504 henkilöä muista Päijät-Hämeen kunnista. Eniten muuttovoittoa Lahti sai Heinolasta, 491 henkilöä, sekä Orimattilasta ja Asikkalasta, noin 300 henkilöä. Suurin maakunnan sisäinen muutto­virta Lahteen tulee 15–29-vuotiaiden ikäluokasta, 1 440 henkilöä vuosien 2015–2019 aikana.

Edellä esitetyt luvut antavat paljon ajattelemisen aihetta. Ne osoittavat kiusallisen hyvin, että erilaisissa tilastouutisissa säännöllisesti näkyvä Lahden pieni muuttovoitto ei sittenkään ole yksinomaan niin positiivinen asia kuin voisi äkkiseltään luulla. Kyse on enemmänkin alueellisesta nollasummapelistä. Niin kauan kuin maakunta kuihtuu, Lahdellakaan ei ole liiemmin varaa tyytyväisyyteen.

Päijät-Häme ja Lahti eivät toki ole tuollaisten tilastojen kanssa yksin. Viime vuonna Suomen maakunnista väkilukuaan onnistuivat kasvattamaan vain Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa ja Ahvenanmaa, eli enimmäkseen kaikkein suurimpien kaupunkiemme maakunnat.

Erilaisissa tilastouutisissa esiintyy säännöllisesti termi muuttovoitto, joka tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kaupunkiin muutetaan enemmän sisälle kuin sieltä ulos. Termi herättää helposti myös mielikuvan, että muuttovoitto olisi aina positiivinen ja tavoittelemisen arvoinen asia.

Lahden lukujen valossa sopii epäillä, että näin asia ei ole läheskään aina. Lahteen muuttaa muualta esimerkiksi työttömiä, mikä on yksilön näkö­kulmasta erittäin ymmärrettävä ratkaisu. Keskuskaupungissa on todennäköisesti maalaiskuntaa paremmat mahdollisuudet löytää töitä tai ainakin enemmän virikkeitä vapaa-ajanviettoon.

Pahimmillaan uusi muuttaja joutuu kuitenkin vain joukon jatkoksi Lahden syrjäytyneiden ja pitkä­aikaistyöttömien isoon joukkoon, ellei ole jo tänne muuttaessaan valmiiksi tuollaisessa tilanteessa.

Tästäkin on näkynyt ihan viime aikoina viitteitä. Kaupunki tiedotti äskettäin, että asunnottomuus lisääntyi Lahdessa viime vuoden aikana. Osittain tuota selitettiin sillä, että Lahteen oli muutettu muualta ennen kuin asuntoasiat olivat kunnossa.

Tuollaisetkin asiat on hyvä tiedostaa ja todeta reilusti ääneen. Kyse ei ole yhdenkään muuttajan syyllistämisestä, koska Suomessa ihmisillä on perustuslain mukainen oikeus valita vapaasti asuinpaikkansa. Sen sijaan kaupungin päättäjien on hyvä tietää mahdollisimman tarkasti, mikä on muuttotilastojen takana oleva todellisuus, jotta päätöksenteko perustuisi tietoon eikä olettamuksiin.

Kokonaan oman kierteensä väestökeskusteluun tuo maahanmuutto, jota ilman Lahdenkin väkiluku olisi laskenut 340 henkilöllä viimeisen viiden vuoden aikana. Tämäkin fakta on hyvä muistaa ja pitää kirkkaana mielessä, mutta sen tarkempi analysointi on ihan oman kirjoituksensa aihe.

Kommentoi