Lukijalta: Lahden johdannaisissa kymmenien miljoonien riskit

Juhani Melanen

Jostain oudosta syystä Lahden johto on leikkinyt ja leikkii suuren maailman tyyliin investointipankkiiria tekemällä täysin käsittämättömiä johdannaissopimuksia, jotka ovat laukeamassa lahtelaisten veronmaksajien maksettaviksi.

Lahden tarkastuslautakunta totesi vuoden 2019 arviointikertomuksessaan, että lentoasemia omistavan valtionyhtiö Finavian tappio oli 34 miljoonaa johdannaissopimuksista. Lahdessa tämän hetken johdannaissopimukset ovat viimeisten arvioiden mukaan aiheuttamassa selvästi suuremmat tappiot kuin Finaviassa.

Erityisesti minua ihmetyttää se, että Lahden talousjohto luuli todella olevansa markkinoita fiksumpi johdannaissopimuksia tehdessään. Mitään ei ollut opittu Mika Mäkisen Islannin Kaupthing Bank seikkailuista vuonna 2008, josta Lahdelle olisi koitunut ilman Suomen valtion väliintuloa noin seitsemän miljoonan euron tappiot.

Ensimmäisenä herää kysymys, kenen luvalla yhteisillä verorahoillamme voi ”lyödä vetoa” keinottelumielessä.

Toiseksi. Millainen vastuu näillä johdannaisten allekirjoittajilla on, mikäli yhteisille varoillemme aiheutuu miljoonien tappiota sijoittajien puutteellisen kompetenssin takia?

Kolmanneksi. Eivätkö lahtelaiset talousneromme tunne lainkaan kuntalakia? Kuntalaissa sanotaan selvästi (10.4. 2015/ 410 129. pykälä), että kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä riski.

Mutta todennäköisesti he eivät ole kuitenkaan ymmärtäneet johdannaisista mitään.

Lahden kaupungin tarkastuslautakunta on todennut vuoden 2018 arviointikertomuksessa selvästi, että Lahden kaupungilla on konserniyhtiölle annettuja lainoja, joissa ei ole kuntalain edellyttämiä vastavakuuksia. Miksi kuntalakia ei ole noudatettu, vaikka laki on ollut voimassa jo 1.5.2015 lähtien?

Tarkastellaanpa asiaa tarkastuslautakunnalta hankkimieni dokumenttien valossa.

”Kaupungin sisäisestä pankista on kuitenkin 1.5.2015 jälkeen myönnetty vakuudettomia lainoja yhteensä 296,3 miljoonaa euroa ja lainojen pääomat 31.12.2020 olivat yhteensä 265, 5 miljoonaa euroa”.

Kaikki 1.5.2015 myönnetyt lainat ovat kuntalain vastaisia eli yksiselitteisesti laittomia.

Tarkastuslautakunta käsitteli jo vuoden 2015 talousarviossaan kaupungin johdannaissopimuksia ja totesi silloin, että ”ainakin niistä osa on tehty keinottelumielessä”.

Tietääkseni keinottelu ei kuulu kunnan toimialaan. Esimerkit keinottelusta lienevät paikallaan. Vuonna 2010 tehty 20 miljoonan johdannaissopimus, joka on voimassa 25.5.2035–25.5.2055. Tämän johdannaisen käypä arvo 31.12.2020 on 10,1 miljoonaa euroa tappiollinen. Siitä on aiempina vuosina tehty 6 miljoonan euron menokirjaus kaupungin tilinpäätökseen ja nyt 4,1 miljoonan. Pelkästään tästä yhdestä johdannaissopimuksesta on kaupungille aiheutettu 10,1 miljoonan euron kulukirjaukset.

Lahden kaupungin rahoitusjohtaja Päivi Väisäseltä saamani selvityksen mukaan Lahden kaupungilla on johdannaissopimus vuosille 2020-2040, jonka käypä arvo on -15,4 miljoonaa euroa.

Lisäksi kaupungilla on jo vuonna 2013 tehty johdannaissopimus vuosille 2022- 2024, jonka käypä arvo 31.12.2020 on -23,4 miljoonaa euroa. Näistä kahdesta johdannaissopimuksesta Lahden kaupungille lankeaa tämän hetkisen arvion mukaan 38,8 miljoonan kustannukset vuoteen 2040 mennessä.

Lahden tarkastuslautakunnan raportti johdannaistilanteestaan herätti jopa valtakunnallista huomiota.

Lahtelaisten konsernihallinnon virkamiesten ylimielisyys näkyi hyvin siinä, että he eivät vaivautuneet edes neuvottelemaan pankkien kanssa johdannaissopimusten purkamisesta.

Miksi? Vuonna 2015 Lahti olisi päässyt johdannaisista eroon 13,9 miljoonalla eurolla. Toisin toimi Jyväskylän kaupunki, maksoi johdannaissopimuksensa pois. Nyt Lahden johdannaissopimukset ovat jo 55,6 miljoonaa euroa miinuksella. Matalat korot tulevat jatkumaan ja riskit ja summat kasvavat koko ajan.

Näyttääkin siltä, että Salmi, Myllyvirta ja muut lahtelaiset sijoittajapankkiirit arvelivat, että he eivät ole enää ole näistä vastuussa silloin, kun johdannaiset lankeavat maksettavaksi. Näin todella on! Mutta todennäköisesti he eivät ole kuitenkaan ymmärtäneet johdannaisista mitään.

Mitä ajattelevat tästä nyt ne monet nuoret lahtelaiset, jotka ovat tulevaisuuden maksumiehiä?

Lahden konsernipankin on väitetty olevan kannattava. Näin ei suinkaan ole, vaan syynä ovat konsernipankin vanhat velat Lahti Energialle ja Aqualle, joista peritään kohtuutonta 9 prosentin korkoa.

Lahden valtuutetut ovat omalla esimerkillään jo todistaneet, etteivät he ole kiinnostuneet Lahden taloudesta; oma hillotolppa on tärkein. Yksikään lahtelainen valtuutettu ei ole kantanut huolta näistä johdannaisten vastuista; muusta Lahden reaalitalouden ongelmista puhumattakaan.

Lopuksi. Onko Lahden kaupunginjohtaja toiminut edellä mainitun kuntalain ja sen 129 pykälän kirjaimen ja hengen mukaisesti myöntäessään Lahti Events oy:lle 2,8 miljoonan lainan ottamalla tässä selvän henkilökohtaisen riskin?

Kommentoi