Lukijalta: Neljäs valtiomahti on holtiton

Esko Passila

Viimeistään Loppiaisen Washingtonin tapausten jälkeen voidaan todeta, että maailmaan on syntynyt neljäs valtiomahti. Kolmas valtiomahti oli tiukasti kontrolloitu ja valvottu monilla eri tasoilla. Se oli myös monissa länsimaissa kärkäs päätösten ja niiden tekijöiden vahti. Neljäs valtiomahti sen sijaan on nyt todistetusti täysin holtiton ja sen käytännön valvonta ja kontrollointi on erittäin vaikeaa.

Demokratia on perustunut ennen internettiä ja sen mukanaan tuomia somepalveluita hitaaseen tiedottamiseen lehdistön, radion ja television yms. välityksillä. Internet on tehnyt tiedottamisesta hyvin ajantasaista on-line-toimintaa, jossa entinen hevosmiesten tietotoimisto on saanut suuren vallan.

Viimeiset neljä vuotta presidentti Trumpin valtakautta ovat todistaneet, kuinka Facebookilla ja Twitterillä ohitetaan totuus ja hyvät poliittiset tavat ja käytännöt. Nyt sitten Trumpilta on tilit poistettu, mutta siitä on noussut suuri haloo.

Hyvin vaikutusvaltaiset henkilöt eri puolilla maailmaa ovat tuominneet poistot sananvapauden rajoittamisena. Ero siihen, että ravintolasta poistetaan häirikkö ja laitetaan porttikieltoon, on pitkälti mielipidekysymys.

Suurin ongelma on tässäkin tapauksessa ajoitus. Kyllähän palvelujen tarjoavat ovat nähneet jo ennen Trumpin valtakautta hänen toimintansa netissä. On monia mahdollisuuksia valita asiakkaita ja algoritmeilla valvoa sosiaalisen median toimintaa, mutta sellainen saattaa rajoittaa asiakasmäärä, joka näille palveluille on elinehto.

Nykyisessä nopeasti toimivassa ja muuttuvassa maailmassa neljän vuoden väli kansalaisten kuulemiseen on ehdottomasti liian pitkä aika. Tarve olisi kuulla veronmaksajia useimmissa merkittävissä päätöksissä, jolloin pitäisi myös paljastaa niiden taustat.

On täysin perusteltua olettaa, että poliittinen järjestelmä pyrkii kaikin keinoin suojelemaan saavuttamiaan etuja yhteiskunnassa.

Tähän demokraattiseen päätöksenteon rakoon on nyt iskenyt some, joka tarjoavat ihmisille mahdollisuuden kaikenlaiseen tiedonjakoon, jopa harhaanjohtavan, väärän ja manipuloivan tiedon levittämiseen tarjoten erinomaisen kasvualustan populismille.

Suomessa asiaa on yritetty parantaa kansalais- ja kuntalaisaloitteilla, mutta heikoin tuloksin. Kansalaisaloitteista vain muutama prosentti on saanut kansanedustajat höristämään korviaan. Suurin osa on vain siirretty mappi ööhön.

Nykyisillä digitaalisilla kanavilla, joita nyt tarjotaan jokaiseen mahdolliseen tarpeeseen, olisi mahdollista kysyä ihmisten mielipiteitä tärkeisiin päätöksiin. Tätä ajatusta on torjuttu ensin sillä, että tunnistautuminen ei ole aukotonta ja turvallista. Nyt se kuitenkin kelpaa muihin julkisiin palveluihin ehdoitta.

On täysin perusteltua olettaa, että poliittinen järjestelmä pyrkii kaikin keinoin suojelemaan saavuttamiaan etuja yhteiskunnassa. Tältä kannalta vastustajien selitykset alkavat olla vähissä ja jäljelle jääkin vain oman selustan ja hallintohimmeleiden turvaaminen.

Onko demokratia uudistuksen tarpeessa? Onko hyvinvointiyhteiskunta muuttunut itse itseään ruokkivaksi byrokratian maailmanpyöräksi, jota hallitukset ja kansan valitsemat edustajat eivät enää hallitse?

Muistan, kun kauan sitten kaupan tiskillä oli kyltti: Emme myy velaksi-merkkisiä tuotteita. Nyt sen sijaan yhteiskunta elää velaksi ja jopa väitetään, ettei velkoja tarvitse maksaa. Mutta etenkin Suomessa velkojat ovat aina olleet vahvasti niskan päällä! Suurten ikäluokkien säästöjen mentyä velkojen maksajiksi jäävät nykyiset päättäjät!

TkT, PhD

Kommentoi