Pääkirjoitus: Korona sekoittaa myös kuntavaaleja

Takavuosien lahtelaista markkinatunnelmaa vaalien kynnyksellä. Tällä kertaa näin tiivistunnelmainen kampanjointi ei taida olla suositusten mukaista. Katja Luoma

Vajaan kolmen kuukauden kuluttua tiedämme jo, millaisen valtuuston lahtelaiset ovat valinneet seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Vaalien varsinainen äänestyspäivä on tällä kertaa 18.4 ja ennakkoäänestys on käynnissä 7.–13.4.

Näin sen ainakin pitäisi mennä alkuperäisen aikataulun mukaan. Koronatilanne on ajoittain herättänyt myös ehdotuksia ja spekulaatioita vaalien lykkäämisestä tuonnemmaksi.

Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen arvioi marraskuussa Kuntalehden haastattelussa, että vaalien siirtäminen on ”hyvin epätodennäköistä, muttei mahdotonta”. Hänen mukaansa koronatilanteen pitäisi siinä tapauksessa olla ”hyvin paha”.

Toivottavasti tilanne ei mene noin pahaksi, vaikka tiedot viruksen uudesta muunnoksesta herättävätkin huolta.

Pelkkä ajatuskin vaalien lykkäämisestä esimerkiksi vuodella eteenpäin on kuitenkin omiaan jakamaan mielipiteitä. Aikataulun muutos olisi myrkkyä niille puolueille, jotka ovat porskuttaneet galluppien kärkisijoilla viime aikoina. Joillekin toisille vaalien lykkäys voisi tulla tässä vaiheessa taivaan lahjana. Lykkäyspäätös herättäisikin väistämättä spekulaatiota siitä, mitkä olivat päätöksen todelliset motiivit, oli tautitilanne mikä tahansa.

Vaalien pitäminen alkuperäisen aikataulun mukaan ei myöskään ole ongelmaton ja poliittisesti täysin neutraali ratkaisu. Jos tautitilanne on keväällä edelleen paha, varteenotettavana uhkakuvana on äänestysaktiivisuuden lasku entisestään. Erityisesti ikääntyneet jäisivät entistä isommalla todennäköisyydellä äänestysreissun väliin. Tämäkin tilanne olisi joillekin puolueille eduksi ja joillekin haitaksi.

Tässä vaiheessa vaikuttaa kuitenkin vahvasti siltä, että vaalien pitäminen alkuperäisessä ajankohdassaan on huonoista vaihtoehdoista paras. Niinpä puolueet ja valtuustoryhmät valmistautuvat kevään koitokseen niin normaalisti kuin tässä tilanteessa on mahdollista. Ehdokashankinnassa on menossa loppukirivaihe, kampanjasuunnitelmia hiotaan ja omaa viestiä terävöitetään.

Vaikka korona ei muuttaisikaan vaalien aikataulua, sekoittaa se joka tapauksessa muulla tavoin vaaliasetelmia. Vielä viime vuoden alussa koko maan kuntataloudessa oli päällä hyvin vahva kriisitunnelma, jota koronakriisi syvensi entisestään.

Lopputulos oli ainakin toistaiseksi jotain ihan muuta. Ennakkotietojen mukaan kuntien talousluvut parantuivat viime vuonna selvästi edellisen vuoden synkistä lukemista. Tämä selittyy ennen kaikkea valtion kunnille maksamilla koronatuilla, joita on moitittu liiankin avokätisiksi.

Lukujen perusteella hallitus ei todellakaan ole kitsastellut kipatessaan rahaa kunnille.

”Kuntien näkemykset koronan talousiskusta kuluvana vuonna ovat edelleen parin miljardin haarukassa. Kunnille myönnetyn koronatuen yhteismäärä vuonna 2020 taas noin 2,6 miljardissa eurossa”, kirjoitti Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio blogissaan 9.12.2020.

Koronan myötä vahvistunut taloustilanne näytti tulevan iloisena yllätyksenä myös monelle paikalliselle päättäjälle ja virkamiehelle viime vuoden loppupuoliskolla. Kipeitä säästöpäätöksiä saatettiin lykätä tuonnemmaksi, sopivasti yli kunnallisvaalien.

Kyseessä on kuitenkin vain tilapäinen aikalisä, kuten kaupungin pitkäaikaisena rahakirstun vartijana tunnettu konsernipalvelujohtaja Mika Mäkinenkin on muistuttanut päättäjille.

Ainakin tämänhetkisten tietojen perusteella on syytä olettaa, että valtiolta tulleet koronarahat olivat vain tilapäinen piristysruiske. Lahtelaisille päättäjille tuttu kaupungin talouden kymmenien miljoonien eurojen suuruinen rakenteellinen alijäämä ei ole kadonnut mihinkään.

Tämä on syytä pitää mielessä myös kevään kuntavaalien aikoihin. Nykyisessä poikkeustilanteessa on tavallistakin helpompi tehdä epärealistisia lupauksia, joilta putoaa pohja pois tulevan vaalikauden todellisuudessa.

Kokonaan oman mausteensa kuvioon tuo hallituksen suuri sote-uudistus, jonka on tarkoitus astua voimaan vuoden 2023 alussa. Jos hanke todella toteutuu, se muuttaa kuntien rahavirtoja perusteellisesti.

Tulevaisuus on aina epävarmaa, mutta näissä vaaleissa kysymysmerkkejä on ilmassa tavallistakin enemmän. Tulevalta valtuustolta vaaditaan entistä suurempaa sopeutumiskykyä ja kykyä reagoida isoihinkin muutoksiin.

Mitä isompi myllerrys, sitä enemmän päättäjiltä vaaditaan näkemystä, kokonaisuuksien hahmottamista ja hyvää näppituntumaa kaupunkilaisten todelliseen arkeen. Jokaisella äänioikeutetulla lahtelaisella on mahdollisuus vaikuttaa valtuuston kokoonpanoon huhtikuussa, nyt jos koskaan tilaisuutta ei kannata jättää käyttämättä.

Kommentoi