Pääkirjoitus: Konkurssisuoja ei jatku loputtomiin - helmikuussa näillä näkymin totuuden hetki

Esimerkiksi ravintolat ovat jälleen vaikeuksissa, kun koronan toinen aalto rajoituksineen osui parhaan pikkujoulusesongin aikoihin. Kimmo Seppälä

Vuosi sitten näihin aikoihin useimmissa paikallisissa yrityksissä oltiin valmistautumassa joulun hengähdystaukoon suhteellisen tutuissa tunnelmissa. Kirjan kannet olivat menossa kiinni päättyvän vuoden osalta ja tulevan vuoden budjetteihin oli perinteiseen tapaan arvioitu tuloja ja menoja sen hetken parhaan tietämyksen perusteella.

Vain muutamaa viikkoa myöhemmin kaikki laskelmat ja ennusteet menivät uusiksi tunnetuista syistä.

Kaikesta poikkeuksellisuudestaan huolimatta koronapandemia ei kuitenkaan ollut kaiken alleen tuhoava taloudellinen tsunami. Se on kohdellut eri aloilla toimiva yrityksiä hyvin eri tavoin ja paikka paikoin se on luonut myös merkittäviä uuden liiketoiminnan mahdollisuuksia. Olemme vuoden mittaan uutisoineet esimerkiksi paikallisesta käsidesilaitteiden valmistajasta, joka on päässyt vientimarkkinoillekin.

Yleiskuva on toki enemmän synkkä kuin pirteä. Työttömyyslukemat ovat nyt selvästi karummat kuin pandemiaa edeltävänä aikana. Lahden seudulla työttömyys oli jo valmiiksi muuta maata korkeammalla tasolla, mutta toisaalta se ei ole pandemian aikana heikentynyt täällä yhtä nopeasti kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.

Paikallisen elinkeinoyhtiö Ladecin toimitusjohtaja Jukka Rantanen kuvailikin Ylen haastattelussa (10.12.) tilannetta sanalla torjuntavoitto. Hän arvioi tämän johtuvan alueen monipuolisesta elinkeinorakenteesta ja paikallisista perheyrityksistä, joille toiminnan jatkuminen on tärkeää.

Pahimmat uhkakuvat eivät ole onneksi toteutuneet, mutta nykyiset luvut saattavat antaa myös osittain harhaanjohtavan kuvan koko maan yritysten nykyisestä kunnosta.

Konkurssilainsäädäntöön tehtiin merkittäviä tilapäisiä muutoksia kevään poikkeusajan alussa. Velallisen asettamista konkurssiin velkojan hakemuksesta rajoitettiin. Vappuna voimaan tulleen lain mukaan velkoja ei ole voinut käyttää maaliskuun jälkeen syntyneitä rästejä konkurssihakemuksen perusteena.

Lain vaikutukset näkyivätkin toivotulla tavalla. Tilastokeskuksen mukaan tammi–lokakuussa on laitettu vireillä 15 prosenttia vähemmän konkursseja kuin vuotta aiemmin. Päijät-Hämekin kuuluu niihin maakuntiin, joissa konkurssien määrä on tuona aikana vähentynyt.

Lakia päätettiin syksyllä jatkaa kolmella kuukaudella, joten näillä näkymin se on voimassa tammikuun loppuun. Julkisuudessa onkin jo ollut esillä huolia, joiden mukaan helmikuussa on edessä todellinen konkurssiaalto lakisääteisen suojan loppuessa.

Elinkeinopolitiikan kannalta koko laki on kaksiteräinen miekka. Sen alkuperäisenä tarkoituksena on ollut pitää hengissä terveitä yrityksiä pahimman pandemiavaiheen yli. Toisaalta myös monet jo valmiiksi heikossa hapessa olleet yritykset ovat saaneet ylimääräistä jatkoaikaa ja tekohengitystä poikkeuslain avulla. Tästä kertovat tilastot, joiden perusteella konkursseja on nähty vähemmän kuin normaaliaikoina keskimäärin.

Pidemmän päälle tämäkään ei ole tervettä kehitystä koko yhteiskunnan vinkkelistä katsottuna. Normaaliin talouden kiertokulkuun kuuluu, että yrityskenttä ja elinkeinorakenne uudistuvat myös konkurssien kautta.

Päättäjät ovatkin visaisen paikan edessä miettiessään, missä menee terveiden yritysten hengissä pitämisen ja täysin keinotekoisen tekohengityksen raja. Vaikuttaa kuitenkin ilmeiseltä, että konkurssilakiin tehtyä poikkeusta ei jatketa loputtomiin ja tämänhetkisen tiedon mukaan takaraja on todellakin tammikuun lopussa.

Turvaverkon poistuminen tulee väistämättä näkymään myös paikallisella tasolla, mihin on syytä varautua mahdollisuuksien mukaan.

Viime kädessä talouden ja yritysten kehitys riippuu tietenkin siitä, miten tautitilanne kehittyy. Valtiovarainministeriö julkisti viime viikolla aiheesta omia skenaarioitaan.

Jos rajoitustoimissa myöhästytään, bruttokansantuotteen kasvu jää 0,8 prosenttiin ensi vuonna, kun nopeasti toteutetuilla rajoituksilla kasvu voi olla ensi vuonna yli kolme kertaa suurempi. Työllisyyden kannalta noilla vaihtoehdoilla olisi huomattava ero.

Siinä jälleen yksi painava syy noudattaa kaikkia niitä suosituksia ja rajoituksia joita meille on annettu. Kaikki lähtee edelleen henkilökohtaisesta hygieniasta ja turvaväleistä.

Juuri nyt meillä kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa merkittävästi ensi vuoden bruttokansantuotteeseen ja työllisyyteen yksinkertaisesti välttelemällä muita ihmisiä. Olemme todellakin erilaisessa tilanteessa kuin vuosi sitten.

Kommentoi