Pääkirjoitus: Koronan jälkeiseen aikaan varauduttava jo nyt täysillä

Pääministeri Sanna Marin oli kesällä neuvottelemassa EU:n suuresta tukipaketista, jonka mielekkyys on herättänyt Suomessa vilkasta keskustelua. Paikallisella tasolla olennaisinta on tehdä kaikki voitava, että paketista saadaan rahaa tänne mahdollisimman paljon, jos se toteutuu. Päivi Tuovinen

Elämme jälleen sellaista aikaa, jolloin koronatilanne ja erilaiset rajoitustoimet hallitsevat ajatuksiamme. Lahdessakin on menty päivä päivältä lähemmäksi kevään poikkeusviikkojen tunnelmia, esimerkiksi maanantaina paikallisissa lukioissa siirryttiin jälleen etäopetukseen.

Nyt onkin tehtävä kaikki voitava, jotta epidemia saadaan pidettyä mahdollisimman hyvin aisoissa. Vähintään yhtä tärkeää on kuitenkin jo varautua täysillä myös koronan jälkeiseen aikakauteen.

Asia on jo nyt hyvin ajankohtainen. Rokotusten on arvioitu alkavan Suomessakin viimeistään tammikuussa, ja julkisuudessa olleiden alustavien arvioiden mukaan niiden avulla olisi mahdollista saavuttaa laumasuoja koronaa vastaan ensi syksyyn mennessä.

Oleellista on olla valmiina siinä vaiheessa, kun rajoitusten purku jälleen alkaa ja talous lähtee toipumaan. Silloin on käynnissä armoton kilpajuoksu ja taistelu markkinaosuuksista monella eri rintamalla. Kamppailua käydään niin yritysten, kaupunkiseutujen kuin valtioiden kesken.

Vahvimmilla ovat ne, jotka ovat selvinneet poikkeusajasta mahdollisimman vähin vaurioihin ja mahdollisimman hyvin valmistautuneina niin sanottuun uuteen normaaliin. Mikäli historia toistaa itseään, jako voittajiin ja häviäjiin kiihtyy murrosaikana.

Yksi iso ja tärkeä kamppailu käydään EU:n suuren elpymispaketin rahoista. Jos paketti toteutuu ennakoidulla tavalla, jaossa on yhteensä 750 miljardin potti, josta Suomelle olisi tulossa 3,2 miljardia euroa.

Koko paketin mielekkyys Suomen kannalta voidaan toki perustellusti kyseenalaistaa, koska Suomi maksaa pakettiin osallistumisestaan 6,6 miljardia euroa eli olemme merkittävä nettorahoittaja.

Ei mennä siihen keskusteluun tällä erää sen syvemmälle. Paketille käy miten käy EU-johtajien pöydissä. Paikallisella tasolla olennaista on varautua paketin toteutumiseen ja valmistautua ottamaan siitä irti niin paljon kuin mahdollista.

Työ on onneksi jo aloitettu. Viime viikon lehdessämme kerroimme, että Lahden alueelle on tarkoitus saada elvytyspaketista sata miljoonaa euroa. Pottia lähdetään havittelemaan kuuden kärjen taktiikalla: liikenteen sähköistäminen ja kestävä liikkuminen, hiilineutraali rakentaminen, kiertotalousratkaisut, Lahti Sports Hub – kestävä urheiluliiketoiminta, sosiaalinen osallisuus ja työllisyys sekä digitalisaatio.

Suunnitelman perusidea vaikuttaa järkevältä. Monet teemoista osuvat hyvin EU:n elvytyspaketin periaatteisiin, joissa korostetaan kestävää kehitystä. Paketti myös rakentuu isolta osin Lahden nykyisten, olemassa olevien vahvuuksien päälle.

Lahdella on rahoja haettaessa käytettävissään yksi merkittävä valttikortti. Kolmen viikon kuluttua alkava vuosi Euroopan ympäristöpääkaupunkina.

Titteliä pitää käyttää nyt siekailematta hyväksi, kun EU on valmistautunut kippaamaan kaksin käsin rahaa ympäristöhankkeisiin. Ajoitus on osunut kerrankin nappiin.

Ympäristöpääkaupunki saattaa olla Lahden sisäisessä keskustelussa ajoittain mielipiteitä jakava asia, mutta nahistelun alle ei kannata haudata teemavuodessa piileviä todellisia mahdollisuuksia. EU-rahojen haussa on hyvä saada omat rivit niin suoraksi kuin mahdollista, koska muussa tapauksessa rahat menevät jonnekin muualle.

Parasta olisi, jos tukirahoilla onnistutaan luomaan alueelle mahdollisimman pysyviä vaikutuksia, oli kyse sitten työpaikoista, koulutustoiminnasta tai tutkimuksesta ja tuotekehityksestä.

Yhdistävänä teemana kaikissa tavoitteissa pitää olla alueen kilpailukyvyn vahvistaminen. Siinä urakassa on vielä paljon tekemistä, kuten turhankin hyvin tiedämme. Asia tuli äskettäin esille muun muassa aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n tekemässä vertailussa, jossa oli vertailtu Suomen maakuntien kilpailukykyä 12 muuttujan perusteella. Päijät-Häme oli sijalla 15 kaikkiaan 19 maakunnan joukossa.

Konsulttitoimiston vertailua ja siinä käytettyjä mittareita voidaan toki aina kyseenalaistaa, mutta perusasetelma ei millään selittelyllä muuksi muutu. Siksi onkin käärittävä hihat ja yritettävä muuttaa tilannetta parempaan päin. Nykyinen murroskausi tarjoaa siihen myös uusia mahdollisuuksia.

Kommentoi