Lukijalta: Liisu 2030, päätöksenteko ja vastuu

Kirjoittajan ottama kuva kerrostalojen ja Lotilan koulun välistä menevästä Vuoksenkadusta. Petri Alastalo

Petri Alastalo

Olemme syksyn ajan saaneet lukea väkeviä mielipiteitä liikennesuunnitelmasta, tuttavallisemmin Liisu 2030. Onhan jo kertaalleen vuonna 2013 haudattu hanke nostettu uudelleen arkistojen kammioista.

Syitä voi vain mielessä pohtia, miksi tämä agenda ajetaan taas väkisin eteenpäin. Kuka ja ketkä häärivät taustalla?

Saamani tiedon mukaan kaupunginhallituksen eräät jäsenet hermostuivat, jälleen kerran, kun heidän kasvokuvansa ilmestyivät Lahti-ryhmän sivuille Facebookissa. Eivätkö nämä kaupunginhallituksen äänestyspäätökset ole julkisia asioita? Oikein tai väärin äänestäneet on valittu vaaleissa tietoisina siitä, että joskus omasta mielestä hyväkin äänestyspäätös on lopulta huono.

Kertooko näiden henkilöiden hermostuneisuus siitä, etteivät itsekään ole varmoja tekemästään päätöksestä, jos eivät voida seistä rehellisin, avoimin mielin ja kasvoin päätöksien takana?

Allekirjoittanut on tehnyt kuntalaisaloitteen, jossa vaaditaan järjestettäväksi kansanäänestystä tästä lähes 100 miljoonaa euroa maksavasta hankkeesta.

Voin todeta jalkauduttuani pormestarimallia koskevan kuntalaisaloitteen ja nyt tämän Liisu 2030-kansanäänestyshankkeen aikana, että halutuin ja eniten katsotuin materiaali pöydällä on ollut juurikin päättäjien äänestystulos kasvokuvien kera.

Nämä kaksi esitettä ovat tuoneet esille sen, mikä oli eräs prioriteetti pormestarihankkeessa: tuodaan päätöksenteolle ”kasvot”.

Nyt kun kasvot ovat tuotu julki, siitä hermostutaan ja pyydetään poistamaan. Näinhän yritettiin jo Ranta-Kartanon kaavapäätöksen aikana, kun eräs kokoomuksen rouvashenkilö ei tykännyt mielipidetiedustelututkimuksesta, jossa oli kasvokuvat nimien kera.

Onko näiden epävarmojen henkilöiden tekemien päätöksen takana jotain, mistä emme tiedä – vielä? Suomessa ei ole korruptiota mutta sitäkin enemmän rakenteellista korruptiota.

Suunnitelman kriittisin kohta Vuoksenkatu on yritetty mielikuvamarkkinoinnin keinoin häiventää ESS:n artikkeleissa käytetyillä ilmakuvilla.

Olemmeko nähneet yhtään kunnon kuvaa siitä, missä Vuoksenkatu kulkee ja miltä se oikeasti näyttää?

Entä alueella sijaitsevat koulut? Harjukadun koulu tullaan siirtämään ja yhdistämään Tiirismaan koulun kanssa lisäten oppilaiden määrää. Alueella on myös Lotilan koulu, lasten leikkipuisto ynnä muuta.

Onko päättäjille todella tärkeämpää lisätä liikenneriskitekijöitä ja hiukkaspäästöjä alueelle, jossa rakkaista rakkaimmat lapsemme käyvät kouluja ja leikkivät? Luulisi perheiden ja lasten olevan prioriteettitekijä kaupungissamme, ei katujen ja monumenttien.

Jokainen voi todentaa, kuinka ahdas tämä alue tulee olemaan. Vuoksenkatu on kapea ja hankalakulkuinen, ja Saimaankadun alkupäätä ei voi leventää, vastaan tulevat kerrostalot.

Saimaankadulle ollaan suunnittelemassa massiivisia uudisrakennuksia, kärkenä asumisrakentaminen. Kysyä sopii, miksi niin sanottu ongelma halutaan siirtää Vesijärvenkadulta 500 metriä Saimaankadulle. Haluavatko Saimaankadun asukkaat nämä ongelmat?

Entä Paavolan alueella opiskelevat tuhannet oppilaat, teatteri ja kirjastomiljöö? Asuinrakentamisen tuotoksena se väistämättä lisää myös liikennettä.

Tärkeistä tärkein, hintalappu! Fiasko, kuten älypyörätie ja äly-ympyrä.

Allekirjoittanut pyöräilee keskustassa, enkä ole kertaakaan todennut, että olisi ruuhkaa missään suunnalla, ei Aleksilla, ei Vesijärvenkadulla, ei Harjukadun nurkilla.

Kauttaaltaan pääsee liikkumaan ja yhdessä kulkemaan jalankulkijoiden kanssa. Onko näistä tutkimustuloksia, milloin ja missä kohtaa on ruuhkahuippuja? Mielellään haluaisimme tutustua. Entä onnettomuustilastot? Kuolleita, vakavasti loukkaantuneita, ja millä ajanjaksolla?

Toki toisille pitkään vallassa oleville valta muodostuu itsestäänselvyydeksi ja itseisarvoksi.

Kuvitellaan, että ”me tiedämme parhaiten” ja te äänestätte minua jatkoon, kun annan kylmää jauhomakkaraa ja laihaa kahvia kerran neljässä vuodessa. Voin sanoa, että kuppi alkaa olla täynnä ja valmis kaatumaan lahtelaisten osalta.

Nämä itsekkäät kalliit hankkeet velkaisessa kaupungissa on lopetettava ja keskityttävä perusasioihin: terveydenhuoltoon, lapsiperheisiin, opiskelijoihin, erityisesti vanhusten hyvinvointiin ja yrityksiin, jotka luovat aitoja työpaikkoja, ei suojatyöpaikkoja.

Imagoarvoilla emme saa muuttajia ja yrittäjiä. Kaupunkia on yritetty palopuheilla ja kirjoituksilla kehittää aina Ranta-Kartanon päätöksen jälkeen.

Kaava ollut voimassa kahdeksan vuotta. Mitä alueella on tapahtunut, miten Lahti kehittyi tästä ja Aleksin kaventamisesta? Faktoja esiin päättäjät, niin ei tarvinne ihmetellä, miksi me lahtelaiset olemme jo niin pyhää vihaa täynnä näihin kalliisiin höpö-höpö-ratkaisuihin.

Vielä voit allekirjoittaa netissä www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/17488 tai torilla sään salliessa.

Kuntalaisaloitteen alullepanija

Kommentoi