Lukijalta: Liikennesuunnitelman hyödyt arvioitu valmistelussa

Sanna Mäkinen

Lahden keskustan liikennesuunnitelman historia on pitkä ja kivinen. Virkakunnan esitykset liikenteen sujuvoittamiseksi ovat kariutuneet peräjälkeen poliittiseen vastustukseen. Nämä suunnitelmat ovat pitäneet sisällään kaupungin strategisten tavoitteiden edistämisen lisäksi huolellista työtä liikenteen sujuvuustarkasteluineen. Virkakunta on siis toiminut kuten sen vastuullisena toimijana pitääkin.

Lautakunta aloitti kautensa virkakunnan esittäessä Vesijärvenkadulle kokeilua, jolla olisi selvitetty Vesijärvenkadun tiedettyihin turvallisuus-, viihtyvyys- ja toimivuusongelmiin ratkaisuja. Lautakunnan näytti olevan vaikea saada ratkaisua aiheesta aikaan, joten päädyttiin poliittisessa ohjauksessa tekemään keskustan liikenteen kokonaistarkastelu, jonka jälkeen Vesijärvenkadun ongelmat voidaan ratkaista osana kokonaisuutta.

Tavoitteena on ollut luoda vaihtoehtoisia väyliä autoliikenteen läpiajoon ja työn edetessä todettiin yhteisessä pöydässä istuen, että nykyväylien läpiajo tulee sallia, mutta liikennevirtoja jakaa teiden kesken, jotta kaikkien keskustan pääkatujen ongelmakohtiin voidaan pureutua.

Samalla todettiin, etteivät tiedetyt ongelmat esimerkiksi liikenneturvallisuutta koskien saa siirtyä toisille kaduille. Saimaankadun leveyden nähtiin sopivan läpiajoon hyvin, mutta ilmaistiin selvästi, että tien ylitykset mm. uudelle koulukampukselle sekä nykyisiin alakouluihin tulee tehdä turvallisiksi.

Nykyisen kaupunkisuunnittelun mukaisesti nostettiin jalankulkijat tien päälle ja laitettiin autot tunneliin, ei päinvastoin, kuten moni tuntuu haikailevan.

Erikoisinta käydyssä keskustelussa on ehkä ollut se, että suunnitelman nähdään pyrkivän autoliikenteen poistamiseen keskustasta. Näinhän ei todellisuudessa kuitenkaan ole, kun keskustaan ajo ja jopa läpiajo onnistuu edelleen liikennesimulaatioiden mukaan sujuvasti ja monissa kohdin ajoliikenteen sujuvuus jopa paranee. Näin tapahtuu Vuoksenkadun liittymän avaamisen jälkeen, kun mm. kaupunginsairaalan saavutettavuus paranee. Tähän myös pelastuslaitos on antanut myönteisen lausuntonsa.

Olenkin sanonut, että yhtä hyvin voisimme puhua Vesijärvenkadun kaventamisen sijaan sen leventämisestä, koska jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden näkökulmasta katutila kasvaa.

Nykyinen tieliikennelaki lähtee siitä, että polkupyörä on ajoneuvo, jolla ajetaan ensisijaisesti ajoradalla tai erillisellä pyörätiellä. Itse koen niiden ratkaisujen, joissa päädytään pyöräliikenteen siirtämiseen ajoradalle, palvelevan turvallisuuden näkökulmasta varsin huonosti meitä kaupunkilaisia.

Sen vuoksi puolustan erillisiä pyöräilyväyliä, jotka tukevat kaikkien tienkäyttäjien turvallisuutta, mutta erityisesti parantavat kävelijöiden turvallisuutta. Olenkin sanonut, että yhtä hyvin voisimme puhua Vesijärvenkadun kaventamisen sijaan sen leventämisestä, koska jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden näkökulmasta katutila kasvaa.

Lahtelaiset ovat saaneet kunnian olla Euroopan edelläkävijä koko ensi vuoden ja yhtenä keskeisenä syynä tähän kunnianosoitukseen ovat lupaukset edistää keskustan kävely-ympäristöä, lisätä keskustan pyöräilyväylien määrää ja rakentaa maanalaista parkkitilaa autoille, johon mm. suunnitelma kaupunginsairaalan alle tulevasta parkkitilasta tähtää.

Ymmärrän sen, että kaupungin strategiset tavoitteet kestävien kulkutapojen (kävely, joukkoliikenne, pyöräily) lisäämisestä ja ympäristöpääkaupunkivuodelle Eurooppaan tehdyistä selvistä lupauksista eivät kaikille kelpaa, mutta taloudellisen haaskaamisen puheet ovat silti hankalia ymmärtää.

Esimerkiksi esitetyt bussipysäkit Vesijärvenkadulla säästävät lahtelaisten veronmaksajien rahaa vuosittain puoli miljoonaa joukkoliikenteen kuluissa. Tätä kutsutaan rakenteelliseksi säästöksi, joka toistuu vuosittain. Samalla matkustusaika lyhenee, mikä on ollut joukkoliikenteen käyttäjien toive. Kyseessä on siis todellinen win-win -tilanne.

Valtuuston talousarviokeskustelussa rakenteelliset säästöt jäivät jälleen taustalle, mutta soisin niiden nousevan tulevan valtuuston työlistalle pitkän tähtäimen säästöohjelman keskeisimpänä tavoitteena. Todellinen vastuunotto nojaa tavoitteiden kertomiseen silloinkin, kun pelko yhteisesti rakennetun muutoksen äärellä on kovimmillaan.

Teknisen ja ympäristölautakunnan varapj., kaupunginvaltuutettu (sd.)

Kommentoi