Lukijalta: Lahden strategiaan tarvitaan realistinen skenaario

Esko Passila

Lahden strategia 2030 perustuu nykytilanteessa pelkkiin harrastusmaisiin utuisiin pilvilinnoihin. Siksi onkin huutava tarve myös mahdollisimman realistiselle skenaariolle.

Täysin ilman huomiota on jätetty vaihtoehto, jossa ennusteet eivät toteudukaan. Tulevaisuuden tutkimuksessa on aina varauduttava myös pahimpaan mahdolliseen skenaarioon.

Nyt kokonaan uuden vision luovat sote-uudistus ja siitä aiheutuva verorakenteen muutos, puhumattakaan maailmanlaajuisen pandemian järkyttävistä muutospaineista. Laskelmia heiluttavat myös valtionosuudet, jotka laskevat Ylen ennusteen mukaan jopa 8,4 prosenttia.

Jo nyt Lahden talous kärvistelee koronakurimuksessa. Valtuusto on osoittanut aiheellisesti harkintakykyä ja perunut pormestarimallin, torpannut veronkorotukset ensi vuoden osalta ja yrittää siirtää keskustan kehän suunnitelmia.

Tämä kehitys on oikeansuuntaista, mutta riittävätkö nämä täyttämään Lahden tulevaisuuden haasteet? Vastaus on kirkas ei.

Lahden pitkän aikavälin suunnitelmat ovat heikolla pohjalla. Pahiten pettää väestöpohjaennuste, joka on kaupungin väestökehityksen kannalta täysin epärealistinen.

Lahden olisi aika kohdata tulevaisuuden haasteet ja päivittää strategia soten ja pandemian

Tilastokeskuksen tiedon mukaan Lahdessa eleli viime vuoden lopulla 20 905 yli 70-vuotiasta henkilöä. Jos kuitenkin tarkastellaan väestökehitystä kuluneilta vuosilta, niin se on ollut hyvin vaisu – käytännössä olematon.

Tilastokeskuksen vuoden 2019 lopun tietojen mukaan vuoteen 2030 mennessä Lahdessa eläköityy noin 30 000 henkeä. Vastaavasti 9–19-vuotiaita on noin 15 000. Nykyisellä laskevalla syntyvyydellä tällä vuosikymmenellä syntyy 8 000 – 10 000 lasta.

Tämän skenaarion mukaan kaupungin väkiluku laskee eikä ainakaan yllä kaupungin strategian tavoitteisiin. Hyvä puoli tässä on se, että näillä arvioilla työttömyyden pitäisi hävitä kokonaan ? Uskokoon ken voi!

Edellä olevista faktoista huolimatta virkakoneisto hehkuttaa vielä sitä, kuinka yliopisto tuo Lahteen lisää asukkaita. Jos kuitenkin katsotaan Lappeenrannan väestönkehitystä siitä, kun LUT tuli Lappeenrantaan, niin väestö ei ole Lappeenrannassa kasvanut lainkaan. Opiskelijoita tulee, ja valmistuneita lähtee.

Todennäköisempi tulevaisuus näyttääkin siltä, että ensi vuosikymmenellä Lahden väestö saattaa supistua jopa alle sadan tuhannen maagisen rajan.

Lahden olisi aika kohdata tulevaisuuden haasteet ja päivittää strategia soten ja pandemian

Huolestuttavinta tässä yhtälössä on vielä se, että verotulot pienenevät oleellisesti, koska työeläkkeistä maksettavat verot ovat varmaa säännöllistä tuloa elinkaaren loppuun asti. Ne ovat ikään kuin eläkeyhtiöihin säästötileille tallennettuja varoja. Niitä on kerätty vuosikymmenien saatossa ja nyt yhteiskunta saa palautteena verotuloja.

Työssä käyvä väestönosa maksaa veroja, jos on töitä ja tuloja. Tämä yhtälö ratkeaa vain laajapohjaisen ja monipuolisen elinkeinorakenteen kehittämisen avulla.

Tämän rakenteen voimakas vahvistaminen onkin melkoinen ongelma, koska Lahti on strategiallaan torjunut 1980-luvulta alkaen teollisuuden tulon kaupunkiin ja vanha teollisuuskaupunki on siltä osin pahasti näivettynyt. Palvelutalouteen perustunut Lahden strategia ei ole toteutunut riittävän monipuolisesti eikä siten tuota tarvittavia verotuloja suoraan ja välillisesti.

Lahden olisi aika kohdata tulevaisuuden haasteet ja päivittää strategia soten ja pandemian jälkeiseen aikaan! Ongelma ei ole pelkästään Lahden. Se on Päijät-Hämeen ja koko Suomen tulevaisuuden kriittinen ongelma.

Valtakunta ikääntyy ja suuret ikäluokat siirtyvät eliniän odotteen pidentyessäkin muistojen syövereihin. Tämä merkitsee ilman maahanmuuttoa kovaa iskua kansantaloudelle, jonka menestys on puolestaan ainoa tapa ylläpitää nykyisen kaltaista hyvinvointi-Suomea.

Siksi, niin Lahden kuin koko Suomen, on väistämättä ryhdyttävä modernisoimaan koko hallinnollista rakennettaan. Tähän tulevaisuuden kuvaan ei sovi kolminkertainen verotus.

Sote-uudistus on vielä aika tuntematon tekijä. Vihervasemmiston ennuste, että valtio maksaa kaiken, ei ole muuta kuin toiveajattelua parhaimmillaan. Ylen tekemän tutkimuksen mukaan valtionosuuksista on tulossa varsinainen sotku.

Sote-uudistus on nyt suuri kysymysmerkki kaikkialla Suomessa. Se on sitä kunnille, mutta myös valtiolle. Uudistus on edelleen raakile ja kehittelyvaiheessa. Viisasta olisi kuitenkin huomioida se kunnissa sekä strategisena että operatiivisena kovana haasteena.

Tietokirjailija

Ekonomi, emeritus hallitusammattilainen

Kommentoi