Ämpärillinen: USA:n äänestyskartalla jäänteitä jopa sadan miljoonan vuoden takaa - miltä näyttää Lahden tilanne?

Nykyisessä sirpaleisen uutisvirran melskeessä on liiankin helppo kadottaa iso kokonaiskuva ja ymmärrys asioiden taustoista.

Uutistilanteet tuntuvat kehittyvän valtavalla vauhdilla sekunti sekunnilta, vaikka todellisuudessa niiden taustalla olevat syyt saattavat olla peräisin hyvinkin kaukaa historiasta.

Äskettäisten USA:n presidentinvaalien yhteydessä törmäsin kiehtovimpaan koskaan näkemääni esimerkkiin tästä ilmiöstä.

Vaalien aikaanhan täällä Suomessakin seurattiin silmä kovana sikäläisen ääntenlaskennan edistymistä jopa yksittäisten piirikuntien tarkkuudella. Esimerkiksi Georgian osavaltiossa tiettyjen alueiden ääntenlaskennan edistyminen käänsi lopulta vaakakupin demokraattien Joe Bidenin eduksi.

Tilanne ei tullut yllätyksenä Amerikan vaaleja pidempään ja tarkemmin seuranneille. USA:n eteläisten osavaltioiden läpi on luikerrellut 1970-luvulta asti sininen nauha, eli demokraattien kannatusvyöhyke keskellä republikaanienemmistöisiä alueita.

Oheisessa kartassa näette kyseisen nauhan ympyröitynä vuoden 2016 presidentinvaalien äänestyskäyttäytymistä kuvaavassa kartassa.

Eteläval­tioiden tarina herätti väistämättä miettimään, millaisia pitkältä historiasta kumpuavia jälkiä Lahden äänestyskartoilla näkyy.

Nauhan muodossa on jotain, joka on kiinnittänyt jo ajat sitten Pohjois-Amerikan geologiaa tuntevien asiantuntijoiden huomion. Demokraattien kannatusvyöhyke menee hämmästyttävän tarkasti juuri samoilla seuduilla, missä oli Pohjois-Amerikan mantereen rannikko liitukaudella noin sata miljoonaa vuotta sitten. Huomaatte yhtäläisyyden tuon toisen kartan perusteella.

USA:n etelävaltioiden läpi menee vaaleista toiseeen demokraattien sininen kannatusvyöhyke, tässä ympyröitynä. Tommi Berg
Sata miljoonaa vuotta sitten liitukaudella meren ranta oli harmaan alueen rajalla. Ranta osuu hyvin tarkasti nykyiselle demokraattien kannatusalueelle, mille on olemassa erään teorian mukaan looginen selitys. Tommi Berg

Entä sitten? Miten noilla asioilla voi muka olla mitään tekemistä toistensa kanssa?

Erään teorian mukaan on aika paljonkin. Muinaisen meren rantaviivalla oli paljon planktonia, joka kuollessaan hautautui ja muuttui ravinteikkaiksi kalkkikerrostumiksi. Ilmaston muuttuessa meri vetäytyi kauemmaksi ja entiselle rannalle muodostui poikkeuksellisen hedelmällinen kasvuvyöhyke aikanaan hautautuneiden planktonien ansiosta.

Hypätään tarinassa lähes näihin päiviin. Kun puuvillanviljely alkoi 1800-luvulla USA:n syvässä etelässä Afrikasta tuodun orjatyövoiman voimin, tuotantoa käynnistettiin normaalien markkinatalouden lakien mukaisesti. Eniten panoksia sinne, missä on paras tuotto. Niinpä orjia tuotiin kaikkein eniten muinaisen rannikon muotoa jäljittelevälle vahvan kasvun vyöhykkeelle.

Jokainen Lahden karttaa edes auttavasti tunteva hoksaa nopeasti noita alueita yhdistävän piirteen.

Ilmiön jäljet näkyvät yhä tänä päivänä USA:n väestökartalla. Mustaihoisten osuus koko väestöstä on kaikkein isoin juuri tuossa entisellä rannikolla eli orjavyöhykkeellä. Näin siitä huolimatta, että orjuus on lakkautettu ajat sitten ja ihmisillä on ollut vapaus muuttaa haluamaansa osaan maata.

Mustaihoiset äänestävät perinteisesti enemmän demokraatteja kuin republikaaneja, joten äänestyskartalla näkyvälle nauhalle on looginen selitys. Se on ollut näkyvissä suunnilleen vaalista toiseen viimeisen 50 vuoden ajan, eli niin kauan kuin mustaihoiset ovat todenteolla äänestäneet myös etelässä 1960-luvun kansalaisoikeusliikehdinnän ansiosta.

Kaiken edellä kuvatun perusteella voimme siis loogisesti päätellä, että sadan miljoonan vuoden takaisella tilanteella on ollut merkittävä vaikutus juuri niihin äänestyskarttoihin, joita koko maailma äskettäin silmä kovana tuijotti.

Jääköön jokaisen teidän arvioitavaksi, kuinka uskottavana pidätte tuota kuvailemaani teoriaa.

Asiasta tarkemmin kiinnostuneet löytävät seikkaperäisiä englanninkielisiä selostuksia aiheesta esimerkiksi hakusanoilla ”plankton” ja ”presidential election”.

Lahtelaisen kaupunkilehden tekijänä en tietenkään voi tyytyä ihmettelemään vain Atlantin takaista äänestyskäyttäytymistä. Etelävaltioiden tarina herätti väistämättä miettimään, millaisia pitkältä historiasta kumpuavia jälkiä Lahden äänestyskartoilla näkyy.

Löytyyhän niitä. Esimerkiksi Lahden kokoomus otti neljä vuotta sitten pahasti pataan Lahden kunnallisvaaleissa, mutta pysyi kuitenkin suurimpana puolueena tietyillä äänestysalueilla, kuten Jalkarannassa, Niemessä ja Kilpiäisissä.

Jokainen Lahden karttaa edes auttavasti tunteva hoksaa nopeasti noita alueita yhdistävän piirteen:ne sijaitsevat Vesijärven rannalla eli kaupungin halutuimmilla asuinpaikoilla. Alueilla, jotka ovat omiaan houkuttelemaan keskimääräistä hyvätuloisempia lahtelaisia, kokoomuksen ydinkannattajakuntaan perinteisesti kuuluvia ihmisiä.

Tällä perusteella voidaankin todeta, että kokoomuksen keskeiset tukialueet saivat alkunsa joskus noin 9 000 vuotta sitten, kun Vesijärvi irtaantui itsenäiseksi järvekseen jääkauden jälkeisestä Ancylus-järvestä eli nykyisen Itämeren edeltäjästä.

Osa kokoomuksen tukialueista on paljon tuoreempaa perua. Puolue oli äänestysalueensa ykkönen myös keskustassa, missä perinteisesti on keskimääräistä kovemmat asuntojen neliöhinnat todennäköisesti niin kauan kuin Lahti on ollut kaupunki.

Yhden tukialueen syntyhistoria juontaa noin 20 vuoden taakse, kun kaupunki päätti perustaa Karistoon uuden omakotialueen ja houkutella sinne hyvätuloisia muuttajia myös pääkaupunkiseudulta.

Demarit ovat perinteisesti olleet erityisen vahvoilla Liipolassa. Tuon ilmiön taustat juontavat juurensa ainakin vuoteen 1967, jolloin Lahti osti Liipolan alueen puutarhuri Onni Liipolalta pystyäkseen tarjoa­maan asuntoja kovassa kasvussa olevan kaupungin uusille asukkaille.

Uuteen lähiöön muuttajat olivat tyypillisesti lahtelaisten tehtaiden työntekijöitä, mikä vaikutti luonnollisesti myös alueen äänestyskäyttäytymiseen.

Ilmiö näkyy edelleen selvästi demareiden kannatuskartalla.

Toinen heidän hyvin vahva tukialueensa sijaitsee Nastolan puolella sijaitsevalla Nastonharjun alueella. Juuri siellä, minne Nastolan iso teollisuuskeskittymä aikanaan luotiin suuren maaltamuuton vuosina.

Perussuomalaisille erityisen vahvoja alueita löytyy läntisestä Lahdesta Kärpäsen, Pirttiharjun ja Metsäkankaan alueelta. Tälle ilmiölle en kyllä osaa keksiä mitään jääkaudelta asti juontuvia selityksiä. Epäilen asian johtuvan ainakin osittain siitä, että niiltä kulmilta on kotoisin muutamia puolueen pitkän linjan valtuutettuja.

Vihreiden kannatuskartassa Launeen äänestysalue pomppaa esiin selvänä tukialueena. Olisiko taannoisilla kehätieväännöillä ja Puhdas Laune -liikkeellä jotain tekemistä asian kanssa?

Ihan kaikkien nykyisten valtuustoryhmien kannatuskartoille en nyt vielä onnistunut löytämään selityksiä Lahden historiasta. Muinaisen Ancylus-järven pohjasedimenteissä voi vielä olla hyvinkin jotain, mitä en osannut ottaa huomioon­. Muutaman kuukauden kuluttua on uusien johtopäätösten aika.

Keskustelu