Pääkirjoitus: Ylimielinen liikennesuunnitelma ärsyttää

Vesijärvenkadun ja Aleksanterinkadun risteys uuden suunnitelman mukaisessa tilanteessa. Pyöräkaista menee ajoradan reunassa, mutta kiertää Trion kohdalla bussipysäkin takaa. Lahden kaupunki

Lahden keskustan kohuttua liikennesuunnitelmaa on kuvattu korkiksi, joka ponnahtaa aina uudestaan esille painuttuaan hetkeksi veden pinnan alle. Viime viikolla lahtelaisessa päätöksentekokoneistossa nähtiin jälleen kerran yksi tällainen pomppu, ja vieläpä hyvin nopea sellainen.

Tekninen ja ympäristölautakunta päätti ensin palauttaa suunnitelman uudestaan valmisteluun äänin 6–6, puheenjohtajan äänen ratkaistessa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hildén (sd.) ilmoitti kuitenkin käyttävänsä asiassa otto-oikeutta, joten suunnitelma tulee sittenkin kaupunginhallituksen käsittelyyn jo tämän kuun lopussa.

Tämän viikon maanantaina käytyjen keskustelujen perusteella otto-oikeuden käyttäjänä saattaakin tosin olla virkavastuulla toimiva toimialajohtaja Olli Alho. Ideana on kuulemma välttää asian politisoituminen, kun toimenpiteen tekijänä olisi puolueeton virkamies. Itse asian kannalta tällä ei tosin ole suurta merkitystä.

Keskustelu koko suunnitelman ympärillä on hyvin kahtiajakautunutta ja kärjistynyttä. Se ei ole yllättävää, koska keskustan liikennejärjestelyt ovat aina olleet kuuma ja tunteita herättävä puheenaihe.

Sellaista suunnitelmaa ei taida ollakaan, joka ei herättäisi jonkinlaista vastarintaa.

Tässä tapauksessa erityisen silmiinpistävää kuitenkin on, millä asenteella suunnitelmaa edistävät virkamiehet ja sitä kannattavat poliitikot ovat suhtautuneet kaupunkilaisten mielipiteeseen. Se on suurelta osin sivuutettu ja perusteltukin kritiikki tuntuu valuneen kuin vesi hanhen selästä.

Suunnitelman arvostelu on leimattu ”huudoksi”, äänekkään vähemmistön toiminnaksi sosiaalisessa mediassa ja muutoksen peloksi.

Vesijärvenkadun kaistojen poistamisessakaan ei kuulemma ole kyse kadun kaventamisesta, vaan ”käyttösuhteiden muutoksesta”. Näinhän se toki teknisesti tarkalleen ottaen menee, kukaan ei tiettävästi ole siirtämässä kadun varren rakennusten julkisivuja lähemmäksi toisiaan. Ongelmana vain on, että tuollaisten arkikielenkäytöstä vieraantuneiden ammattitermien viljely on takuuvarma tapa varmistaa, että päättäjät ja tavalliset kaupunkilaiset puhuvat eri kieltä.

Kaikki tämä suunnitelman jyräämiseen liittyvä ylimielisyys on ollut omiaan jyrkentämään vastakkainasettelua ja poteroitumista jo valmiiksi kiistanalaisessa asiassa.

Suunnitelmaa koskevan keskustelun yhteydessä on kuultu viime aikoinakin usein kommentteja, joiden mukaan asiasta pitäisi kysyä kaupunkilaisten mielipidettä.

Tuohon toiveeseen olemme vastanneet jo keväällä. Teimme helmikuussa liikennesuunnitelman ideoita koskevan nettikyselyn, johon tuli yhteensä 537 vastausta.

Ensimmäinen kysymys meni tarkalleen ottaen näin: ”Keskustan läpi nykyisin menevää liikennettä on aiottu ohjata keskustan kehälle, jonka reitti menisi muun muassa Mannerheiminkadulta Vuoksenkadun kautta Saimaankadulle. Keskustaan suuntautuvaa asiointiliikennettä on tarkoitus ohjata kehän kautta pysäköintilaitoksiin. Mitä mieltä olet ideasta?”.

Vastaajista vain 15 prosenttia ilmoitti kannattavansa kuvattua ideaa, 77 prosenttia ei kannattanut ja 8 prosenttia ei osannut sanoa. ( UL 11.2.).

Vastaava mielipiteiden jakauma tuli selvästi esille myös lukijoiden jättämissä avoimissa kommenteissa, joita saimme tuolloin satoja.

Nettikysely ei tietenkään ole tieteellisen tarkka tutkimus, mutta noin selvä tulos ei ole sattumaa.

Erityisesti Vuoksenkadun kehäreitti ja Vesijärvenkadulle ajatellut muutokset ärsyttävät. Järjestely koetaan turhaksi kustannuseräksi ja arjen sujuvuutta hankaloittavaksi muutokseksi.

Kaupunginjohtaja Pekka Timonen vastasi lokakuun alussa liikennesuunnitelmaa koskevaan kysymykseemme muun muassa näin: ”Tarvitsemme yhdessä hyväksytyn riittävän voimakkaan vision siitä, miten Lahden keskusta kehittyy 2030-luvulle. Vision, joka on pitkäjänteinen, houkutteleva ja toteutettavissa. Tällä hetkellä meillä ei sitä ole” ( UL 8.10.).

Samalla hän totesi kuitenkin tiedostavansa, että suunnitelman tietyt kohdat puhuttavat päättäjiä: ”Itselleni on tärkeää, että se koko suunnitelma ei jää kiinni muutamista asioista”.

Timonen ei sitä näillä sanoilla sanonut ääneen, mutta monelle päättäjälle ja kaupunkilaiselle ne ”muutamat asiat” tarkoittavat ennen kaikkea Vuoksenkadun reittiä ja Vesijärvenkadulle ajateltuja muutoksia. Mikäli näistä luovutaan suosiolla, muille keskustan kehittämistä koskeville ideoille on huomattavasti helpompi saada tukea.

Jos kaupunginhallitus hyväksyy suunnitelman, ratkaisun avaimet ovat valtuuston käsissä. Siellä onkin todennäköisesti luvassa tiukka äänestys. Paljon riippuu muun muassa siitä, tehdäänkö esimerkiksi demareiden ryhmässä asiasta ryhmäpäätös.

Kaikesta paistaa kiire saada runnottua päätös läpi ennen kuin valtuuston valtasuhteet mahdollisesti muuttuvat kevään vaaleissa. Varmaa on, että moni äänestäjä seurannee tämän asian ratkaisua paljon tarkemmin kuin mitään muuta vaalikauden aikana tehtyä päätöstä.

Keskustelu