Lukijalta: Sote-uudistus pakottaa uudistamaan voimakkaasti kaupungin johtamista
Uudessa sote-uudistuksen jälkeisessä tulevaisuudessa koko nykyinen verojärjestelmä mullistuu täysin aiemmasta poikkeavaksi. Tapahtuuko tämä kolmikantaverotuksena eli mukaan tulisi kolmantena osapuolena maakuntaverotus, on vielä viimeistä silausta vailla.
Joka tapauksessa ansiotuloverotuksen muutokset toteutetaan nykyisen verojärjestelmän sisällä. Kaikkien kuntien kunnallisveroprosentteja alennetaan tämän hetkisen arvion mukaan 13,26 prosenttiyksiköllä, ja valtion verotusta kiristetään vastaavasti.
”Valtionverotuksen kiristäminen aiotaan toteuttaa muuttamalla tuloveroasteikkoa sekä useita eri ansiotuloverotuksen vähennysten parametreja. Samalla valtion- ja kunnallisverotuksen veropohjat yhdistetään. Tämä tarkoittaa sitä, että tulosta tehtävät vähennykset myönnetään jatkossa samoin perustein ja saman suuruisena sekä valtionverotuksessa että kunnallisverotuksessa.”
Lahdessa tämä merkitsisi veroäyrin laskua alle kahdeksaan prosenttiin, mutta miten edellä mainitut vähennykset vaikuttavat verokertymään kaupungille, ei tiedä tässä vaiheessa kukaan.
Tältä pohjalta näyttääkin siltä, että budjetin tekoon muutoksen jälkeen ainoa totuus löytyy siitä kuuluisasta kristallipallosta! Ministeriössä ja sote-valmistelussa näitä asioita on helppo pyöritellä, mutta kuntapäättäjien pöksyt ovat kyllä liekeissä.
Muutoksen jälkeen yksi asia on kuitenkin selvä. Nykyisenkaltaiset kaupunkikonsernit tulevat olemaan erityisen harkinnan ja tarkkailun kohteina.
Ministeriössä ja sote-valmistelussa näitä asioita on helppo pyöritellä, mutta kuntapäättäjien pöksyt ovat kyllä liekeissä.
Siellä sellaiset yhtiöt kuin Lahti Energia ja Lahti Aqua nousevat kaupungin rahoituslähteinä ja omaisuuserinä arvoon arvaamattomaan. Niiden tuloutukset kaupungille nousevat ehkäpä yhtä tärkeään asemaan kuin itse verotulot.
Toisaalta raskaasti subventoidut yhtiöt kuten Lahti Events joutuvat kyllä nuolemaan näppejään. Tällaiset yhtiöt joutuvat vastaisuudessa hakemaan rahoituksensa vapailta markkinoilta ja todistamaan olemassaolonsa tekemällä omaa hyvää tulosta!
Mielenkiintoiseksi muodostuu myös konsernipankin asema. Nythän pankkia on käytetty verottajan suostumuksella veronkiertoon, kun konserniyhtiöiden lainoista on peritty ylikorkoa ja pienennetty verotettavaa tulosta.
Käytännössä menetelmä on aivan sama kuin mitä vaikkapa Mehiläisen kaltaiset yritykset käyttävät siirtäessään Suomessa verotettavia voittojaan veroparatiiseihin. Koska kaupungin verotulot laskevat, niin oletettavasti myös konsernipankin luottokelpoisuus laskee.
Tulevaisuudessa konsernin tytäryhtiöiden on tehtävä hyvää tulosta ja vakiinnutettava jatkuva hyvä osingonmaksukyky pääomistajalleen eli Lahden kaupungille. Tämä merkitsee voimakasta muutosta kaupungin johtamistapaan. Tytäryhtiöiden hallitukset on miehitettävä kyseisen liiketoiminnan hallitsevilla hallituksen jäsenillä, jotka tukevat ja auttavat toimivaa johtoa liiketoiminnan kehittämiseksi ja tuloksenteon voimistamiseksi.
Tähänastinen organisointitapa ei tulevaisuudessa vastaa Lahden tarpeita, vaan nyt on siirryttävä sekavasta yleisjohtajuusmallista kahteen erilaiseen johtamismalliin, eli poliittinen johtaminen kaupunginhallituksen ja -valtuuston osana ja liiketoimintamalli tytäryhtiöiden johtamisessa.
Tulevissa kuntavaaleissa valittavat valtuutetut joutuvat näiden asioiden vastuullisiksi päättäjiksi, joten hyväveli-verkostot joutuvat aivan uusien haasteiden eteen.
Eipä käy katteeks! Katteet on etsittävä uusista lähteistä! Onneksi kaupungistamme löytyy yllin kyllin osaamista molemmilla osa-alueilla – jos vain ymmärretään hyödyntää sitä.
Tietokirjailija
Ekonomi, emeritus hallitusammattilainen
