Lahti ei korotakaan ensi vuodeksi veroprosenttiaan puollella prosenttiyksiköllä, joten lahtelaisen tienaamasta eurosta lähtee edelleen kaupungille 20,75 prosenttia.
Kaupunginhallitus päätti asiasta viime viikon talousarviokokouksessaan äänin 7–4. Vain demarit olivat lopulta veronkorotuksen takana.
Tällä vaalikaudella paikallisessa politiikassa on nähty muutamankin kerran käänteitä, joissa kaupunginhallituksen tekemä päätös muuttuu vielä päinvastaiseksi valtuustossa, koska siellä on hieman erilaiset voimasuhteet. Tässä tapauksessa niin ei käy. Monessa muussa asiassa demareiden kanssa samassa rintamassa äänestäneet vihreät olivat myös veronkorotusta vastaan, ja demaritkin ovat jo ilmoittaneet tyytyvänsä kaupunginhallituksen päätökseen.
Veronkorotuksen peruutus tuli mahdolliseksi, koska kaupungin tämän ja ensi vuoden talousnäkymät ovat huomattavasti odotettua paremmat. Tämän vuoden tulos saattaa kivuta jopa aavistuksen plussalle, kun vielä muutama viikko sitten pelättiin 25 miljoonan euron alijäämää. Ensi vuodelle kaavailtu 8,3 miljoonan alijäämä puolestaan on kutistumassa näillä näkymin 1,6 miljoonaan euroon.
Loppuvuoden aikana tapahtuvia kuolleista heräämisiä on nähty Lahden taloudessa monta kertaa aiemminkin, mutta tällä kertaa muutos on tavallista rajumpi. Poikkeusvuosi aiheuttaa poikkeuksellisia rytmihäiriöitä laskelmiin.
Vielä aiemmin tänä vuonna tilanne näytti katastrofaaliselta koronan aiheuttamien tulonmenetysten ja menolisäysten johdosta. Valtiolta tuli kuitenkin lopulta yllättävänkin paljon koronatukia, viimeiset tiedot siitä saatiin vasta vähän ennen kaupunginhallituksen talousarviokokousta.
Toinen parantunutta tulosta selittävä asia on Paavolan kampusalueen kiinteistökauppa, josta päästään kirjaamaan kymmenen miljoonan euron myyntivoitto.
Kummatkin piristysruiskeet tarjoavat vain kertaluonteista helpotusta ahdinkoon. Valtion koronatuista ei ole luvassa pysyvää automaattia, ja Paavolan kiinteistökaupan johdosta kaupunki joutuu vielä maksajan rooliin vuosiksi eteenpäin, kun vuokrat alkavat juosta.
Lahti sai parantuneiden talousnäkymiensä myötä jälleen kerran lähinnä aikalisän talouden tasapainottamiseen. Taustalla olevat rakenteelliset ongelmat eivät ole hävinneet minnekään.
Aikalisä tuli päättäjille epäilemättä mieluisaan ajankohtaan. Vaalikentille on huomattavasti mukavampi kirmata, kun juuri nyt ei tarvinnut tehdä veronkorotusta eikä kaikkein eniten etukäteisarvostelua herättäneitä leikkauksia.
Tulevan vuoden talousarvioon onnistuttiin lisäämään 1,1 miljoonaa euroa perusopetukseen ja 440 000 euroa varhaiskasvatukseen. Rahojen turvin onnistutaan muun muassa välttämään 23 opettajan tai koulunkäyntiavustajan vähennys.
Menolisäysten vastineena on kuitenkin leikkauksia, jotka saattavat aiheuttaa vielä paljon polemiikkia, kun yksityiskohdat tarkentuvat. Kaupunginhallituksen linjauksen mukaisesti sivistystoimialan pitää säästää 3,7 miljoonaa euroa ostopalveluistaan.
Asia saattaa kuulostaa yksinkertaiselta noin ilmaistuna, mutta toteutus voi olla jotain ihan muuta. Ostopalveluilla tarkoitetaan esimerkiksi siivousta ja kouluruokaa. Jokainen voi mielessään kuvitella, mitä noista menoeristä tinkiminen voi tarkoittaa. Eikä noiden toimintojen kilpailuttaminenkaan ole poliittisesti ihan yksinkertaista, kuten juuri äsken nähtiin Päijät-Hämeen ateriapalveluita koskeneen päätöksen yhteydessä.
Vielä paljon isompia murheita saattaa olla edessä siinä vaiheessa, kun uusi valtuusto pääse sorvaamaan vuosien 2022 ja 2023 talousarvioita. Etenkin jälkimmäinen noista vuosista on tässä vaiheessa iso arvoitus, koska tämänhetkisen tiedon perusteella hallituksen sote-uudistuksen pitäisi toteutua silloin. Kokemuksen perusteella ihan kaikkea ei sen varaan kannata vielä laskea.
Varmaa on, että tulevalta valtuustolta vaaditaan näkemyksellistä kokonaiskuvan hahmottamista, pitkäjänteisyyttä, jämäkkää päätöksentekokykyä ja kykyä sopeutua tarvittaessa nopeastikin muuttuviin tilanteisiin. Äänestäjät eivät todellakaan ole tekemässä vähäpätöistä päätöstä ensi keväänä.