Väylävirasto julkaisi huhtikuussa 2019 ”Itä-Suomeen suuntautuvien ratalinjauksien tarkastelua” -nimisen selvityksen. Siinä on tarkasteltu ratalinjauksia Helsinki–Porvoo–Kouvola, Helsinki–Porvoo–Kotka–Luumäki sekä Lahti–Heinola–Mikkeli.
Raportti on laadittu ajantasaistamaan aiemmin tehtyjä selvityksiä. Kaikissa työn tarkasteluissa on ollut lähtökohtana, että Lentorata Pasilasta lentoaseman alitse Keravalle on toteutettu.
Kouvola-radan kustannusarvioksi on selvityksessä laskettu 1,82 miljardia euroa, Luumäki-radan 2,96 miljardia euroa ja Lahti-Mikkeli-radan 1,64 miljardia euroa.
Kouvola-radan laskennallinen matka-aikasäästö on 13 ja Luumäki-radan 18 minuuttia. Ne todetaan pieniksi suhteessa investointikustannuksiin. Lahti-Mikkeli-radan matka-aikasäästöä, 50-60 minuuttia, sen sijaan pidetään merkittävänä.
Matka-ajan ohella junamäärä on tärkeä palvelutasotekijä. Sen on oletettu pysyvän kaikissa tarkasteltavissa ratalinjauksissa nykytilanteen mukaisena, koska matkustajamäärien ennustettu kasvu ei edellytä junamäärän lisäämistä.
Ratainvestointien kannattavuutta kuvaa hyöty-kustannussuhdeluku, joka saadaan jakamalla euromääräiseksi lasketut hyödyt toteuttamisesta aiheutuvilla kustannuksilla.
Kannattavaa uutta ratalinjausta ei vain yksinkertaisesti voi löytää.
Jotta hanke olisi kannattava h/k-luvun tulisi olla vähintään yksi. Kouvola-radan h/k-luvuksi on saatu 0,13, Luumäki-radan 0,08 ja Lahti-Mikkeli-radan 0,17. Mikään ei siis ole läheskään kannattava. Tämä johtuu siitä, että Lahden Oikorata lyhensi matka-aikoja merkittävästi koko Itä-Suomeen. Siksi kannattavaa uutta ratalinjausta ei vain yksinkertaisesti voi löytää.
Toukokuussa 2020 Väylävirasto julkaisi uuden Itä-Suomen rataverkon kehittämistä käsittelevän, selvityksen ”Itä-Suomen junayhteyksien kehittämisvaihtoehtojen arviointi”.
Se tehtiin liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta. Tässä työssä on arvioitu itäisen Suomen junaliikenneyhteyksien kehittämistä 1) nykyisen rataverkon ominaisuuksia parantamalla, 2) uudella radalla Lentorata–Porvoo–Kouvola ja 3) uudella radalla Lentorata–Porvoo–Kotka–Luumäki.
Lähtökohtana jälkimmäisten toteuttamiselle on nytkin Lentoradan toteutuminen. Lahti–Mikkeli-rata ei ole mukana, vaikka edellisessä selvityksessä sen h/k-luku oli paras ja matka-aika Savoon ja Kainuuseen lyhenisi merkittävästi. Miksi? Sitä ei raportissa kerrota.
Uusi selvitys ei tuo oleellista uutta tietoa uudisratojen kustannusten ja matka-aikojen osalta. Edellisestä selvityksestä poiketen raportissa todetaan yllättäen matka-aikojen lyhenemisen lisäävän junamatkustusta niin, että junavuoroja voidaan lisätä Kuopioon ja Joensuuhun 30 prosenttia! Iso muutos on myös h/k-luvuissa: Kouvola-rata nyt 0,37 ja Luumäki 0,20!
Muutoksia selitetään sillä, että nyt on tarkasteltu uusien ratayhteyksien lisäksi myös toimia nykyisten ratojen, junakaluston ja junien vuorotarjonnan osalta. Siksikö Porvoon radan hyödyt ovat kasvaneet lähes 600 miljoonalla eurolla, noin kolminkertaiseksi edellisvuonna raportoituihin verrattuna?
Vieläkään uudisradat eivät ole läheskään kannattavia. Nykyisen rataverkon nopeutustoimet ovat uudisratojen rakentamista kannattavampia. Sitä paitsi, nykyratojen parantaminen ja liikennöinnin kehittäminen ei edellytä 2,65 miljardin euron Lentorataa. Nopeutustoimiin voidaan siis ryhtyä lyhyelläkin aikajänteellä.
Kun selvityksiä on nyt tehty kaksinkin kappalein, on kai lupa odottaa päätöstä siitä, miten ja milloin Itä-Suomen junaliikennettä nopeutetaan.
Ryhdytäänkö parantamaan nykyistä rataverkkoa vai odotellaanko – todennäköisesti 2030-luvulle – lentoradan valmistumista ja rakennetaan sitten uusia ratoja Itä-Suomeen?
Tosin, Lahti–Mikkeli-uudisratahan voidaan toteuttaa jo ennen Lentorataakin matka-aikojen lyhentämiseksi Savoon ja Kainuuseen.
Kauhuskenaarioni on se, että Itä-Suomessa odotellaan ja joudutaan odottelemaan siihen asti, että Lentoradan lisäksi myös Tampereen ja Turun radat on rakennettu.
Toivotan nykyisille Lahden ja Päijät-Hämeen kehittymisedellytyksistä vastaaville aktiivisuutta ja sitkeyttä edunvalvontatyöhön.