Pääkirjoitus: Tuttuun työttömyysongelmaan kokeillaan uusia lääkkeitä

Scanian bussitehtaan lopetus rumentaa entisestää Lahden työttömyyslukuja. Sami Lettojarvi

Viime viikon uutisvirrassa vilahti jälleen kerran valitettavan tuttu uutinen: Lahdessa on suurten kaupunkien korkein työttömyys.

Tällä kertaa uutinen koski syyskuun tilastoja, joissa Lahden työttömyysprosentiksi oli kirjattu 16,2. Lahti oli ikävällä tavalla selvästi omassa kastissaan, sillä kaikissa muissa kaupungeissa jäätiin alle 15 prosentin.

Kaikkiaan Lahdessa oli syyskuussa 9 060 työtöntä. Kaupungin työttömyysaste oli nyt 3,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin ja 2,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin helmikuussa, jolloin koronatilanne ei ollut vielä laittanut kaikkea sekaisin.

Työttömyyspommi ei ole toistaiseksi räjähtänyt silmille niin pahasti kuin pahimmissa kauhukuvissa keväällä pelättiin, mutta ei tuossa tilanteessa hurraamistakaan ole. Sen osoittaa lahjomattomasti vertailu muihin kaupunkeihin.

Epämieluisa kärkipaikka ei toki tule yllätyksenä. Ilmiön syitä voidaan hakea aina 1990-luvun lamasta, jolloin tänne syntyi iso rakenteellisen työttömyyden ongelma. Pitkäaikaistyöttömyys on pahimmillaan periytynyt sukupolvesta toiseen.

Tilannetta on vuosien saatossa yritetty korjata monin konstein, mutta urakka ei ole helppo. Tästä saivat myös lahtelaiset valtuutetut äskettäin muistutuksen, kun heille esiteltiin uuden työllisyyden kuntakokeilun kuulumisia.

Kokeilun johtajaksi palkattu Heli Olkkonen kävi esityksessään läpi paikallisen työllisyyden tilannekuvaa ja toimintaympäristöä, jossa riittää monenlaisia haasteita.

Alueen koulutustaso on täällä keskimääräistä matalampi. Lahdessa kouluttamattomien osuus väestöstä on 28,2 prosenttia, kun koko maassa vastaava luku on 26,7. Toisaalta korkeasti koulutettujen osuus on täällä 28,6 ja koko maassa 31,8. Karuja lukuja nykyisessä maailmassa, jossa osaamisen merkitys korostuu koko ajan.

Alueen yrityskenttä on monipuolinen, mutta pirstaleinen. Täällä on keskimääräistä enemmän mikro- ja pienyrityksiä. Tämä on yksi taustasyy niin sanottuun kohtaanto-ongelmaa, jonka vuoksi vapaa työpaikka ja työtön työnhakija eivät kohtaa.

Myöskään muuttoliike ei ole Lahdelle suosiollinen. Muista suurista kaupungeista poiketen Lahti saa merkittäviä muuttovoittoja työttömistä perusasteen suorittaneista muuttajista, kun taas useimmat suuret kaupungit saivat muuttovoittoja työttömistä keski- tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneista.

Ensi vuoden alussa eri puolilla maata käynnistyvä työllisyyden kuntakokeilu muuttaa perusteellisesti myös paikallisen työttömyystilanteen hoitoa.

Iso osa nykyisistä TE-toimiston asiakkaista siirtyy muutoksen yhteydessä kokeilussa olevien kuntien vastuulle.

Lahden seudun kuntakokeilu on Lahden, Hollolan, Orimattilan, Asikkalan ja Kärkölän yhteinen hanke. Kokeilussa ovat mukana työnhakijat, jotka eivät ole oikeutettuja ansiopäivärahaan, kaikki alle 30-vuotiaat työnhakijat ja kaikki maahanmuuttajat, jotka ovat joko työttömänä tai työvoimapalveluissa hankealueiden TE-toimistoissa.

Syys–lokakuun vaihteessa koostetun tilaston mukaan alueen kokeilussa olisi yhteensä vajaat 11 000 asiakasta.

Kokeilun ideat näyttävät asiallisilta paperille kirjoitettuina. Yhtenä tärkeimmistä toimintatavoista on henkilökohtainen ohjaus ja vuorovaikutus valmentajan ja työttömän työnhakijan välillä. Asiakkaita autetaan kohtaamaan työelämän muutos, mihin liittyen vahvistetaan ja laajennetaan osaamista.

Kokeilulle on visioitu myös tulevaisuuskuvaa: ”Lahden seudulla toimii tiivis työllisyydenhoidon ekosysteemi, jossa asiakkaat, yritykset ja koulutuksen järjestäjät puhaltavat yhteen hiileen”.

Fiksuja ajatuksia, mutta ei täysin ennen kuulumattomia. Nyt onkin kyse siitä, miten nuo ylätason ideat muutetaan konkreettisiksi toimenpiteiksi, joilla on todellista vaikutusta.

Työllisyyskokeilu yksinään ei tietenkään ratkaise yhtään mitään. Viime kädessä kaikki riippuu siitä, miten taloustilanne kehittyy pandemian sekoittamassa maailmassa ja miten paikalliset yritykset sopeutuvat niin sanottuun uuteen normaaliin.

Avoimia kysymyksiä on paljon niin isoissa kuin pienissä yrityksissä. Mitä tapahtuu paikallisten vientiyritysten tilauskannalle? Entä miten ravintolayritykset sopeutuvat jatkuvasti muuttuviin rajoituksiin?

Eikä kyse ole vain olemassa olevista yrityksistä. Miten hyvin onnistuu uusien yritysten houkuttelu esimerkiksi Pippon–Kujalan isolle yritysalueelle? Poikiiko laajeneva yliopistotoiminta Lahteen uutta korkean osaamisen yritystoimintaa?

Työttömyyden vastaista taistelua käydään päivittäin monella rintamalla. Jokainen meistä on siinä mukana tavalla tai toisella. Tehdään siis kaikki voitava niillä keinoilla, jotka ovat käytettävissämme.

Keskustelu