Lahti Energiaa on totuttu pitämään kaupungin kruununjalokivenä. Se on maksanut vuosittain kaupungille osinkoja, korkoja, takausprovisoita ja kiinteistöveroja yhteensä noin 20 miljoonaa euroa. Summa vastaa suunnilleen yhden veroprosentin tuottoa.
Ensi vuoden talousarvioon enegiayhtiön maksamia osinkoja on kirjattu totuttua vähemmän, yhdeksän miljoonaa euroa. Se on kuusi miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Pudotuksen piikkiin voikin laskennallisesti laittaa ison osan ensi vuodelle suunnitellusta veronkorotuksesta.
Tekemiemme taustaselvitysten perusteella Lahti Energian heikentyneen tuloskunnon taustalla on monia syitä, joista osa on peräisin pidemmältä ajalta ja osa seurausta viime aikojen tapahtumista.
Lahti Energialla on viime vuosina ollut meneillään historiansa suurimmat investoinnit, joiden myötä se on velkaantunut tuntuvasti.
Yhtiön tilannetta tuntevat ovat jo pidempään olleet sitä mieltä, että yhtiö on joutunut maksamaan kaupungille turhan isoja osinkoja maksukykyynsä nähden, minkä vuoksi sen kyky suoriutua investoinneistaan on heikentynyt huolestuttavasti.
Ajoittain tätä keskustelua on käyty myös julkisuudessa ja valtuustosalissa yhtiön hallituksessa istuvien poliitikkojen ja kaupungin virkamiesjohdon kesken.
Investoinneista aiheutuvat suuret rahoituskulut aiheuttavat ”tilapäisen kapeikon yhtiön maksuvalmiudessa”.
Kaupungin ja yhtiön välinen suhde on kieltämättä ollut välillä kummallinen myös ulkopuolisin silmin. Takavuosina yhtiö joutui jopa ottamaan lainaa pystyäkseen maksamaan kaupungin vaatimat osingot.
Sittemmin yhtiön tuloskunto muuttui jo parempaan päin, mutta jälleen tänä vuonna poliitikkojen suunnalta on alkanut tihkua entistä huolestuneempia äänenpainoja yhtiön tilanteesta.
Vaikeuksista näkyi välähdys ulospäin toukokuussa, jolloin kaupunki korotti yhtiölle myönnettyä luottolimiittiä 50 miljoonasta eurosta 70 miljoonaan euroon.
Päätöksen perusteluiden mukaan investoinneista aiheutuvat suuret rahoituskulut aiheuttavat ”tilapäisen kapeikon yhtiön maksuvalmiudessa”. Tuohon aikaan vuodesta yhtiö tarvitsi maksuvalmiutta muun muasssa työntekijöidensä kesälomarahojen maksuun.
Suuret investoinnit ovat olleet tiedossa olevia asioita, mutta ne eivät ole toteutuneet alku perin suunnitellulla tavalla. Esimerkiksi uusi Kymijärvi 3 -voimala maksoi lopulta noin 20 miljoonaa euroa alkuperäistä suunnitelmaa enemmän, yhteensä noin 180 miljoonaa euroa.
Hankkeen toteutusaikataulu venyi ja suunnitelmaan jouduttiin tekemään matkan varrella lopullista hintaa nostaneita muutoksia.
Projekti ei edennyt kitkatta. Tietojemme mukaan yhtiö joutuikin välillä vaihtamaan kesken kaiken voimalan suunnittelijaa. Yksi väännön ja säätämisen aihe oli Kymijärvi 2 ja Kymijärvi 3 -voimaloiden väliset putket, jotka puuttuivat alkuperäisestä suunnitelmasta.
Voimalaprojektin hankaluudet eivät yksinään selitä yhtiön heikentynyttä tulosta. Tavanomaista lämpimämpi talvi laski liikevaihtoa noin kymmenen miljoonaa euroa. Yhtiön tulokseen tämä ei tosin vaikuta yhtä dramaattisesti, koska myös kuluja säästyi.
Oma lukunsa on sähkönmyynti, jossa yhtiö teki isoja muutoksia huhtikuussa. Tuolloin aloitti toimintansa Lahti Energian ja kymmenen muun energiayhtiön yhteisesti omistama sähkönmyyntiyhtiö Oomi Energia. Uuden yhtiön käynnistäminen ja vauhtiin pääsy ottaa aikansa, mikä on tiettävästi osaltaan vaikuttanut tämän vuoden myyntilukuihin.
Pidemmällä aikavälillä yhtiöllä pitäisi olla eväät pärjätä. Esimerkiksi tuore Kymijärvi 3 -voimala oli käytännössä välttämätön investonti, koska vanhimmalle Kymijärvi 1 -voimalalle tarvittiin joka tapauksessa korvaaja. Ilman uutta voimalaa Lahti Energia joutuisi maksamaan entistä enemmän polttoaineistaan fossiilisiin polttoaineisiin tehtävien veronkorotusten johdosta.
Väistämätön tosiasia kuitenkin on, että yhtiö tarvitsee nyt aikaa pystyäkseen sulattelemaan velkalastiaan äskettäin aloittaneen uuden toimitusjohtajansa Jouni Haikaraisen johdolla.
Tässä tilanteessa kaupungintalollakaan ei ole varaa piirrellä budjettikirjoihin vanhasta muistista takavuosien osinkolukuja. Pienempiäkin lukuja on tarpeen vaatiessa oltava valmis miettimään kriittisesti. Velkarahalla tapahtuva osinkojen maksu ei ole kestävää omistajapolitiikkaa, oli kaupungin tilanne mikä tahansa.