Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus | Rahaa tiskiin eikä vain puhetta

Scanian bussitehtaalla Lahden Jokimaalla oli viime perjantaina vakava tunnelma, kun paikalle tuli kolme ministeriä tutustumaan lakkautettavan tehtaan ja sen työntekijöiden tilanteeseen.

Kyseessä alkaa olla jo hallitukselle valitettavan tuttu tilanne, sillä aiemmin tämän syksyn aikana ministeridelegaatioita on nähty niin Jämsän Kaipolassa kuin Naantalissa Nesteen jalostamolla. Niillä vierailulla oli vielä mukana pääministeri Sanna Marin (sd.), mutta Lahden visiitille hänen kalenteristaan ei enää syystä tai toisesta löytynyt aikaa, vaikka työpaikkakato on samaa suuruusluokkaa täälläkin. Olihan Lahden tehtaalta joutunut jo keväällä pois noin 150 vuokratyöntekijää ja nyt noin 260 työntekijää irtisanotaan.

Pääministerin puuttuessa suurin mielenkiinto kohdistui elinkeinoministeri Mika Lintilään (kesk.), jonka tontille tällaisen tilanteen hoito selkeimmin kuuluu.

Vierailun yhteydessä kuultiin visiointia Lahteen perustettavasta sähköisen autoilun klusterista eli yrityskeskittymästä, jossa voitaisiin valmistaa esimerkiksi akkuja ja latausinfraa. Ideoinnin taustalla oli Lahden kaupungin esittämä toimenpideohjelma, joka oli valmisteltu kiitettävän ripeästi tehtaan kohtalon tultua ilmi. Ohjelmassa esitetään esimerkiksi muuntokoulutusta työntekijöille ja alaan liittyviä koulutuspaikkoja Lahteen.

Sähköisen autoilun keskittymä kuulostaa teoriassa hyvin houkuttelevalta: koko maailman liikennevälineet ovat lähivuosina menossa kovaa vauhtia uusiksi sähköistymistrendin myötä, ja täällä on kohta käytettävissä satoja osaavia ajoneuvotehtaan työntekijöitä. Jopa maailman parhaita omalla alallaan, kuten kolme ministeriä toisti median edessä perjantaina kukin vuorollaan.

Mikä siis estää ryhtymästä tuumasta toimeen ja nopeasti? Perjantain tiedotustilaisuuden perusteella toistaiseksi ainakin raha, koska siitä ei kuulunut vielä mitään konkreettista. Raaka totuus on, että klusteri eli toisiinsa kytköksissä olevien yritysten keskittymä tarvitsee väistämättä julkista tukea päästäkseen alkuun. Ei ole realistista haihatella, että yksityinen sijoittaja tulisi tänne pelastavana enkelinä ison rahasäkin kanssa.

Lahden sähköautoklusteria tukies-saan hallitus onnistuisi lyömään kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Se tekisi vastuullista työllisyyspolitiikkaa vaikeassa tilanteessa, mutta samalla myös konkreettisen ilmastoteon. Liikenteen sähköistyminen on kaikesta hypetyksestä huolimatta vielä sen verran alkutekijöissään, että se tarvitsee välttämättä valtiovallan tuuppausta alkukiihdytykseensä.

Bussitehtaan lakkautuksen myötä syntynyt tilanne on vain yksi esimerkki Lahden seudun teollisuutta jo pitkään runnelleesta rakennemuutoksesta, jonka myötä vanhat tutut tuotantolaitokset työpaikkoineen katoavat tai kutistuvat.

Ongelmaa ei ole tunnistettu riittävällä vakavuudella niissä pöydissä, missä päätetään isoista rahoista. Tämä näkyy esimerkiksi EU:n aluetukirahoissa, joita on tähän asti virrannut pääasiassa Pohjois- ja Itä-Suomeen, vaikka etelässä ja lännessä on vielä pahemmasta työttömyydestä kärsiviä alueita, kuten Lahden seutu. Päijät-Häme on monen muun maakunnan kanssa vaatinut muutosta tilanteeseen.

Ministeri Lintilältä on odotettu ratkaisua aluetukirahoja koskevaan kiistakysymykseen vielä syksyn aikana. Otimmekin asian esille tehdasvierailun yhteydessä ja pyysimme kommentti tulevasta päätöksestä ja sen aikataulusta.

Ministeri osittain väisti kysymystä toteamalla, että aluekehitysrahoja koskeva asia ei liity suoraan bussitehtaan tilanteeseen. Asiasta voidaan perustellusti olla toistakin mieltä, sillä kehitysrahoilla nimenomaan pyritään edistämään alueiden elinvoimaa ja työllisyyttä. Joka tapauksessa Lintilä totesi, että päätös asiasta on tulossa marraskuussa. Asia on kuulemma viivästynyt EU:n komission kanssa käytävien keskusteluiden johdosta.

Päätöksen sisältöön Lintilä ei ottanut kantaa. Muistutimme häntä vielä täydentävässä kysymyksessä, että julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Itä- ja Pohjois-Suomessa asuvaa työtöntä tuetaan EU:n rakennerahastoista yli viisi kertaa suuremmalla summalla kuin länsi- ja eteläsuomalaista työtöntä. Olisimme halunneet tietää, miten tämä on perusteltavissa.

Lintilä kuunteli kysymystä huuli pyöreänä ja ihmetteli, mihin tieto viisinkertaisesta tuesta perustuu, asia oli kuulemma hänelle uusi.

Kiireisessä tiedotustilaisuudessa ei ollut mahdollisuus tarkempaan keskusteluun, joten tässä vielä lähde siltä varalta, että tämä teksti päätyy ministerin pöydälle: useissa maakuntalehdissä 20.8.2019 julkaistu Uutissuomalaisen selvitys EU:n rakennerahastoista. Siitä ilmenee muun muassa sellainen fakta, että pohjoisessa ja idässä rahoitus on ollut yhtä työtöntä kohti on ollut 9 688 euroa, etelässä ja lännessä 1 875 euroa.

Vastaava vinouma tulee vastaansanomattomasti esille, kun vertaillaan rahojen jakautumista per asukas. ”Päijät-Häme sai kuluvalla Euroopan Unionin ohjelmakaudella rakennerahastovaroja 18 euroa henkilöä kohden, kun Lappi ja Kainuu saivat 106 ja 98 euroa. Rajanaapurimme Etelä-Savokin sai 94 euroa henkilöä kohden”, kirjoitti Päijät-Hämeen liiton kehittämisjohtaja Riitta Nieminen ESS:ssa 14.8.

Siinä muutamia lukuja, joiden korjaaminen oikeudenmukaisempaan suuntaan on hyvä askel Lahtea kohtaan osoitetun sympatian muuttamisessa konkreettisiksi teoiksi.