Lukijalta: Kuntien talousahdingon syy ulkoistuksissa

Kirjoittaja ihmettelee muun muassa paikalliseen terveydenhuoltoon mietittyjä yhtiöittämiskuvioita. Sami Kuusivirta

Veikko Nurminen

Sanotaan, että julkinen sektori on talousvaikeuksissa, ja varsinkin kuntien vaikeu-ksiin syynä nähdään kuntasektorin liiallinen osuus palvelun tuottajana.

Päätelmä on siltä osin oikea, että kunnat ovat ahdingossa. Mistä sitten johtuu kuntien talousvaikeudet? Liiasta puuttumisesta kuntien palvelujen tuottamiseenko?

Olen eri mieltä. Näen, että kuntien vaikeudet johtuvat liian suureksi päästetyistä ulkoistamisista. Onhan päivänselvää, että kunnat ovat pulassa joutuessaan verovaroistaan ylläpitämään näitä osakeyhtiömuotoisia voittoa tavoittelevia kunnallisia palveluita tuottavia yhtiöitä.

Kevyesti heitetty fraasi, jonka mukaan ”sote-tuottajana yksityinen puoli on julkista puolta edullisempaa”, ei pidä paikkaansa.

Yksityinen puoli pystyy lähettämään omistajilleen 23,4 prosenttia sijoituksen tuottona ulkomaille, mikä on yksi syy Lahden ahdinkoon.

Mehiläiselle ei riitä se, että kaupunki luovutti yhtymään kiinteistönsä laitteineen ja henkilöstöineen. Olen aiemmin kysynyt ja kysyn uudelleen, mitä sijoitti yhtymään Mehiläinen. Asia on tosin vielä kesken, koska päätöksestä on valitettu.

Somessa oli paljastavia lukuja siitä, paljonko esimerkiksi sote-palvelujen tuottajat saavat sijoituksilleen tuottoa. Esimerkiksi kotipalveluun sijoitetut varat tuovat sijoittajalle 23,4 prosentin tuoton, atk-tuottajalle sijoitus antaa 29,4 prosenttia. Ei ole ihme, että meille tyrkytetään näitä digipalveluita.

Herää kysymys, onko julkisen puolen toimin tehdyt palvelukset niin paljon kalliimpia, että yksityisen tuottajien tekemä on halvempaa heidän omistajilleen lähettämän tuotonkin jälkeen. Yleensä jos sijoitus tuottaa 8–9 prosenttia, sitä pidetään hyvänä.

Tätä taustaa vasten katsottuna esimerkiksi Lahden velkaantumista on vaikea selittää liiallisella julkisella toiminnalla. Väitän edelleen, että syy on liiassa yksityistämisessä.

Viime aikoina on noussut jotenkin uudenaikaistakin ajattelua näistä kaupungin ulkoistustoimista. Mielestäni tämä Lahden valitsema tapa yhtiöittää omia palvelujaan on muuttanut kaupungin statusta. Lahti ei ole enää kaupunki, vaan se on konserni ja osin siitä syystä kaupungille kallis. Täällä on liki 60 eri osakeyhtiötä tuottamassa asukkaiden jokapäiväisiä palveluja.

Esimerkiksi Renkomäen monitoimitalon rahoituksen uudelleen tutkiminen on siitä esimerkki. Elinkaarimalli ei ole kaupungille taloudellisesti kannattava. Yksi hyötyjä on se kiinteistösijoittaja, jolle kaupunki sitoutuu pariksikymmeneksi vuodeksi maksamaan korkeita vuokria. Kuten Malskissa 60 000 euroa kuukaudessa 20 vuoden ajan.

Toinen on tämä ruokapalvelu, joka ei ole nykymuodossaan ollutkaan kuin muutaman vuoden. On varmaankin helppo laskea kaupungin hyöty sijoitukselleen, joten kai se tehdään.

Työllisyyttä hoidetaan aivan kuin ”varjonyrkkeillen”. Nähdään vastustaja, mutta ei kosketa. Näitä varjonyrkkeilijoitä on Lahdessa monia.

Olisikohan nyt aika tosi ottelulle? En kehota ketään lyömään, vaan tekniseen tyrmäykseen. Kaikki Lahdenkaan työttömät eivät ole akateemikkoja, jotka osaavat kirjoittaa itse työhakemuksensa. Keskittykää tähän suurempaan joukkoon, joista osa ei osaa lukea eikä kirjoittaa. Siinä on teidän haaste. Saattakaa heidät kädestä pitäen sinne, missä tiedätte olevan näitä matalan kynnyksen vapaita työpaikkoja. Kyllä te tiedätte.

Nyt riidellään rahoista joista maksoimme kuusi miljardia EU:lle, saamme kuitenkin takaisin kolme miljardia. Lahden päättäjät huolehtikaa, että Lahti saa sen mikä Lahdelle kuuluu, ja sijoittakaa siitä MAL-sopimuksen mukaisesti tämän uuden ulkokehätien varteen perustettavaan teollisuuskylään. Kaavoitus ja kunnallistekniikka tontin rajalle, se on sijoitus vetovoimaisuuteen ja sitä tietä valoisampaan tulevaisuuteen.

Keskustelu