Jussi Eerikäisen kolumni: Lahti vuonna 2021

Jussi Eerikäinen

Korona on iskenyt raskaasti Lahden talousalueelle. Työttömyysluvut ovat nousseet yli 20 prosentin ja näkymät ovat edelleen synkentyneet. Kaupungin talous tulee sakkaamaan rajusti ja poliittinen peli on lisääntynyt.

Olisi hienoa, jos tämän ahdistavan koronavuoden voisi vain unohtaa ja lähteä uuteen vuoteen puhtaalta pöydältä. Totuus on kuitenkin, että rasitteet seuraavat ensi vuodelle. Ja korkojen kera.

Vuosi 2021 tulee olemaan Lahdelle suurten muutosten ja haasteiden vuosi. Kuntavaaleissa on tarkoitus valita Lahdelle pormestari, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän pitäisi käynnistää peruspalveluja tuottava yhteisyritys Mehiläinen oy:n kanssa, eteläinen kehätie otetaan kokonaisuudessaan käyttöön, Lahti toimii Euroopan ympäristöpääkaupunkina ja kaupungin talouden sopeuttamistoimenpiteet edellyttäisivät lähes kuudenkymmenen miljoonan euron säästöjä.

Kuntavaalien toteuttaminen tällaisessa tilanteessa on haastavaa. Puolueet tulevat jälleen lupaamaan äänestäjille parempia sosiaali- ja terveyspalveluja, monipuolista varhaiskasvatusta ja vaikka entistä vähähiilisempiä ratkaisuja asumiseen tai liikkumiseen.

Pormestarimalliin siirtyminen tuo poliittiseen kevääseen oman lisänsä, eivätkä puolueet ole vieläkään päässeet yhteisymmärrykseen edes siitä, pitäisikö niiden julkaista pormestariehdokkaiden nimet etukäteen. Tässä vaiheessa olisi hyvä vielä kerran miettiä koko muutoksen mielekkyyttä.

Nykymuotoisessa hallintomallissa kaupunginjohtajan rooli on kaupungille merkittävä. Hän toimii epäpoliittisena vaikuttajana virkakoneiston ja poliittisen hallinnon välillä, verkostojen rakentajana niin alueellisesti, valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin sekä kaupunginhallituksen esittelijänä.

Tässä vaiheessa olisi hyvä vielä kerran miettiä koko muutoksen mielekkyyttä.

Kaupunginjohtaja ei vaihdu heti vaalien jälkeen, luoden näin vakautta päätöksentekoon. On myös hyvä muistaa, että poliittisesti valittu valtuusto valitsee kaupunginjohtajan aina tiukkojen valintaprosessien pohjalta.

Tulevan pormestarin pätevyysvaatimuksia valitettavasti ole kirjattu pormestarimallia suunniteltaessa. Lähtökohtana on vain se, että vaalien voittajapuolue valitsee valtuutetuistaan pormestarin. Sopivan pormestarikandidaatin löytäminen puolueiden riveistä ei ole helppo tehtävä.

Nykyvaltuustossa on vahvasti edustettuna julkishallinnon edustajia, mutta liike-elämän vaikuttajat loistavat poissaolollaan, sillä yrityselämän edustajat eivät ole kiinnostuneita osallistumaan politiikkaan. Tulevalta pormestarilta pitäisi löytyä ainakin erinomaisia neuvottelutaitoja, laajaa talousosaamista, innovointikykyä, riittävää kielitaitoa ja uskallusta tehdä myös epämiellyttäviä päätöksiä.

Yksikään puolue ei ole edes epävirallisesti julkistanut vielä omaa pormestariehdokastaan. Meillä on vielä hyvin muistissa, miten Helsingin kunnallisvaaleissa kävi. Ovatko puolueet valmiita tekemään tässä historiallisen haastavassa tilanteessa kuntavaaleista pormestarivaalit? Ratkaisu tästä on tehtävä pian. Pelaajasiirrot ovat jo käynnistyneet!

Kirjoittaja on Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja.

Keskustelu