Lukijalta: Autuutta ei tule yhteisyrityksestä

Satu Lehtola

Sote-palveluissa vuosien säästämisbuumin myötä on vihdoin tullut esille, että on säästetty liikaa. Budjetit suunnitellaan usein edellisen vuoden toiminnan perusteella ja seuraavan vuoden budjetti suunnitellaan sen mukaisesti.

Korona ja sen aiheuttamat vahingot eivät tulleet ennustetuksi, vaikka muita asioita osataan ennustaa eteenkin päin. Ennalta arvaamattomat asiat vaikuttavat talouteen myös Päijät-Hämeessä.

Liikasäästäminen täällä Päijät-Hämeessä on aiheuttanut sen, että jos ja kun uusi sote tulee, Päijät-Häme saa kuntalaisten hoitoon tarvittavaa rahaa valtiolta todellakin liian vähän. Se tarkoittaa, ettei sinne hoitoon pääse, vaikka olisi yhteisyrityskin, koska rahat eivät siihen riitä eikä osakeyhtiötä perusteta tappiota tekemään.

Yhteisyrityksestä on tehty täysin perustellusta syystä sekä markkinaoikeuteen valitus että hallintokantelu. Ostopalvelusopimukset on jätetty jatkoneuvottelematta, kun on oltu varmoja, että yhteisyritys toteutuu. Jälleen vauraammat pyrkivät päättämään kuka saa ja mitä terveyspalvelua, julkisilla verorahoilla.

Ostopalvelusopimukset voidaan neuvotella ja hankintalain mukaisesti kilpailuttaa tarvittaessa kuten ennenkin. Ei vaarannu terveyspalvelujen tuottaminen ensi vuoden alusta, vaikka sitäkin julkisuudessa esille tuodaan. Kunnalla on velvollisuus kuntalaisille niitä perusterveyspalveluja tuottaa.

Julkinen hammashoito ollaan siirtämässä yhteisyritykselle ja lupauksena on, että asiakas pääsee seitsemässä vuorokaudessa hammashoitoon.

Hammashoitoon on päässyt hyvin pienemmillä terveysasemilla, mutta ydinkaupungissa on ollut ongelmia. Akuutti24 on ollut se paikka, mihin on päässyt.

Usein myös jonotusajat jatkohoitoon on kohtuuttoman pitkiä tällä hetkellä. Miten ja millä lisärahoilla rahoitetaan hammashoidon kasvava tarve? Todennäköisesti mittava joukko asiakkaita pyrkii hammashoitoon ja hammaslääkärille ensi vuoden puolessa välissä? Edellisinä vuosina ei ole ollut varaa lisätä hammaslääkäri–hammashoitaja työpareja tarpeeksi. Mistä raha nyt löytyy? Vai hoidetaanko hampaatkin diginä?

Palvelut eivät verovaroja isolle voittoa tahkoavalle osakeyhtiölle päätösvaltaa annettaessa parane, vain mainospuheet lisääntyvät.

Digiloikkaa tässä on otettu monta vuotta ja jossain kohtaa se on hyväkin. Kaikkea ei kuitenkaan digihoidolla voi hoitaa. Digiloikan myötä vain hoitohenkilökunta etääntyy asiakkaasta ruudun taakse. Tämä myös edellyttää, että asiakas osaa palvelun saamiseen oikeaa sovellusta ja laitetta käyttää. Suuri vaara on, että osalla ihmisistä ei ole mahdollisuutta saada terveyspalveluja, jos heillä ei ole näitä laitteita eikä taitoa käyttää niitä.

Nykyään kaikki palvelut yritysmaailmassa pyritään hoitamaan palautepalvelujen, chatin tai sähköpostin kautta, jolloin menee useampi päivä ennen kuin reagoidaan asiaan. Hoitamattomuus koituu monelle kohtalokkaaksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntahallinnon uudistusta valmistellaan ja Päijät-Hämeessä on ollut kova hinku yksityistää perusterveydenhuolto ensin. Siinä ei ole järjen häivää. Parempi vaihtoehto olisi, että nykyisiä terveysasemia kehitettäisiin. Missä mättää kun tarjolla on vain yhden vaihtoehdon ohjelma julkisen perusterveydenhuollon alasajoksi.

Isot yritykset, suurista yritystuistaan ja hyvistä tuloksistaan huolimatta, irtisanovat, lomauttavat ja sulkevat tehtaita, kun ei tule riittävästi voittoa jokaiselle osakkaalle. Sijoitetun pääoman tuottoprosentin pitää olla riittävä.

Kuluja kun halutaan pienentää, siirretään tuotanto Kiinaan tai Vietnamiin. Aasian maissa bruttokansantuote on alhainen, kun taas Suomessa korkea, mikä selittää siis korkeaa kustannustasoammekin. Voitontavoittelun maksimoinnista voidaan joustaa näinä aikoina samoin kuin vaaditaan, että veronmaksajat sitoutuvat julkisen velanoton maksajiksi saamatta vastineeksi muuta kun loputtomasti leikkauksia.

varavaltuutettu (sd.)

kaupunginvaltuutettu (sd.)

Keskustelu