Pääkirjoitus: Ruostevyöhyke tarvitsee aluetukensa

Pohjoinen ja itäinen Suomi ovat saaneet isot kasat harvaan asuttujen alueiden aluetukirahoja tämäntyyppisten mielikuvien perusteella, vaikka todellisuudessa rahoja on voinut virrata hyvin pärjääviin yliopistokaupunkeihin. Samanaikaisesti Lahden seudun tapaiset pahan työttömyyden alueet ovat jääneet nuolemaan näppejään. Marko Happo

Suomessa on käyty kesän kuluessa syystäkin kriittistä keskustelua EU:n massiivisista elvytyspaketeista. Julkisuudessa on perustellusti ihmetelty, miksi Suomikin on nettomaksajana kustantamassa avustuspaketteja Italian tapaisille maille, joissa kotitalouksien keskimääräinen varallisuus on huomattavasti korkeammalla tasolla kuin Suomessa.

Koronan varjolla tehtävä elvytys onkin Etelä-Euroopan maille käytännössä näppärä keino maksattaa takavuosikymmenien holtitonta velkaralliaan pohjoisen Euroopan mailla, jotka ovat pitäneet parempaa huolta omasta julkisesta taloudestaan.

Osittain samantyyppinen asetelma toistuu maan sisäisessä väännössä EU-rahojen jaosta, vain hieman pienemmässä mittakaavassa. Siinä asetelmassahan Itä- ja Pohjois-Suomi ovat perinteisesti olleet isoimpien aluekehitystukirahojen saajia, mihin Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat ovat halunneet muutosta. Asia on juuri nyt erittäin ajankohtainen, sillä elinkeinoministeri Mika Lintilältä (kesk.) ja maan hallitukselta odotetaan ratkaisua pitkään kyteneeseen kiistaan vielä alkusyksyn aikana.

Pelissä on yhteensä peräti noin 1,5 miljardin euron potti vuosille 2021–2027. Päättymässä olleen tukikauden aikana maakunnille jaettavat rahat ovat jakautuneet siten, että 70 prosenttia niistä on mennyt Itä- ja Pohjois-Suomeen, loput etelään ja länteen.

Rahanjaon taustalla on ajatus harvaan asuttujen alueiden tukemisesta. Perinteinen mielikuva on hyvin harhaanjohtava, sillä rahaa on virrannut Oulun, Kuopion ja Joensuun tapaisiin yliopistokaupunkeihin. Samanaikaisesti Lahden seudun tapaiset isosta työttömyydestä kärsineet alueet ovat jääneet nuolemaan näppejään, vaikka lukujen perusteella aluekehitysrahoille voisi olla täällä enemmänkin tarvetta.

Viime vuonna tehdyn Uutissuomalaisen selvityksen perusteella rakennerahastoista tuetaan yli viisi kertaa suuremmalla summalla itä- ja pohjoissuomalaista työtöntä kuin länsi- ja eteläsuomalaista työtöntä. Tämä on iso ja yhteinen ongelma koko niin sanotulle ruostevyöhykkeelle eli Suomen teollisuuden perinteiselle ydinalueelle, joka ulottuu Kymenlaaksosta Päijät-Hämeen kautta aina Porin seudulle asti. Etelä-Suomi on todellakin paljon muutakin kuin pääkaupunkiseutu, mikä helposti unohtuu aluekehitysrahoista keskusteltaessa.

Päijät-Hämeen liiton kehittämisjohtaja Riitta Nieminen muistutti äskettäin kannanotossaan ( ESS 14.8.), että Päijät-Häme sai kuluvalla Euroopan unionin ohjelmakaudella rakennerahastovaroja 18 euroa henkilöä kohden, kun Lappi ja Kainuu saivat 106 ja 98 euroa. Rajanaapurimme Etelä-Savokin sai 94 euroa henkilöä kohden.

Pysäyttäviä lukuja. Jokainen voi miettiä, kuinka paljon noille rahoille olisi käyttöä tässä työttömyyden runtelemassa kaupungissa, jonka kassasta on jo pohjakin kulunut puhki, kun sieltä on yritetty kaapia viimeisiä lantteja.

On syytä pelätä, että keskustalaisen ministerin johdolla tehtävä päätös ei ole suosiollinen Päijät-Hämeelle, vaan rahat kohdistuvat perinteiseen tapaan puolueen vahvimmille tukialueille. Puolueen puheenjohtajuutta vahvasti tavoitteleva Annika Saarikko tosin totesi äskettäin Savonlinnassa järjestetyssä puheenjohtajaehdokkaiden tilaisuudessa asiasta näin: ”Keskusta haluaa osoittaa rahoituksen sinne, missä on eniten tarvetta alueellisen eriarvoisuuden poistamiseksi.” ( Itä-Savo 20.8.).

Jos teot olisivat oikeasti puheiden mukaisia ja perustuisivat faktoihin, Päijät-Hämeellä olisi syytä tyytyväisyyteen.

Alueen omien kansanedustajien pitää olla nyt hereillä ja tehdä tiivistä yhteistyötä muiden kohtuuttomasta rahanjaosta kärsivien maakuntien edustajien kanssa.

On aika saada edes vähän oikeudenmukaisuutta vuosien saatossa syntyneeseen tilanteeseen, jossa idästä ja pohjoisesta on tullut Suomen Italia, kohtuuttomin perustein leijonanosan tukirahoista itselleen imaiseva musta aukko.

Keskustelu