Ämpärillinen: Lahden kaupungin kausiennakko 2020–2021

Kaikesta myllerryksestä huolimatta tuttujakin puheenaiheita on tapetilla, kuten näiden kulmien liikennejärjestelyt. Pirjo Kamppila

Yleisen harhakäsityksen mukaan vuodenvaihde sijoittuu joulukuun lopun ja tammikuun alkupäivien tienoille. Keskitalven pimeimpinä päivinä on tapana laittaa kannet kiinni menneen vuoden osalta ja ilmassa väreilee uuden alun tunnelmaa.

Eikä kyse ole vain pään sisäisistä mielialoista. Moni yritys ja organisaatio suunnittelee edelleen toimintaansa perinteisesti kalenterivuosi kerrallaan, millä on monenlaisia hyvinkin konkreettisia vaikutuksia käytännön toimintaan ja asioiden aikataulutukseen.

Kalentereista ja vuosisuunnitelmista viis, itselleni todellinen vuodenvaihde ei ole talvella, vaan juuri näihin aikoihin. Kesälomakausi on aina ollut vahvempi ajankulun pysäyttäjä ja merkkipaalu kuin yksikään uudenvuoden juhla.

Silloin tyhjätään pää menneen vuoden karstasta ja käännetään sitten katse loman jälkeen todenteolla eteenpäin.

Niinpä minulla onkin usein ollut tapana suunnilleen näihin aikoihin hahmottaa mielessäni olennaisimpia askelmerkkejä ja tavoitteita suunnilleen vuodeksi eteenpäin, seuraavaan lomakauteen asti.

Työasioista puhuttaessa se on tarkoittanut muun muassa sitä, että olen pyrkinyt arvioimaan, mitkä ovat niitä kaikkein olennaisimpia ennakoitavissa olevia paikallisia puheenaiheita ja uutisia, joiden käsittelyyn on hyvä varautua tulevan noin vuoden aikana.

Tällä kertaa tuo ennakointitehtävä onkin poikkeuksellinen mielenkiintoinen ja täysin erilainen kuin koskaan aiemmin, kun mennyt 12 kuukauden jakso pääsi tunnetulla tavalla yllättämään meidät kaikki.

Tämän lehden pääkirjoituksessa pohditaankin, kuinka tauti- ja taloustilanne kaikkine isoine kysymysmerkkeineen vaikuttaa väistämättä paikalliseen elämänmenoon. Nyt jos koskaan kristallipallolle olisi käyttöä.

Eikä siinä vielä kaikki, ei sinne päinkään. Lahdessa on tapahtumassa seuraavan vuoden aikana koronasta riippumatta paljon muutakin mielenkiintoista.

Paikallispolitiikan syyskausi pyörähti käyntiin isoilla panoksilla jo tällä viikolla, kun päättäjät pääsivät paljon puhutun ja mielipiteitä jakaneen Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän osittaisen yksityistämissuunnitelman kimppuun. Valtakunnallistakin mielenkiintoa herättäneestä päätöksestä lisää sivulla 7.

Lisää isoja ratkaisuja on odottamassa kulman takana. Kaupungin sisäisessä liikkumisessa on tapahtumassa isoin mullistus vuosikausiin, kun eteläisen kehätien odotetaan valmistuvan vielä tämän vuoden aikana. Sen myötä Lahteen syntyy kaupungin kiertävä ulkokehä, joka koostuu eteläisestä kehätiestä, nelostiestä ja Holman–Kymijärven maantiestä.

Kaupungin liikennesuunnittelijat ovatkin jo pitkään nähneet tämän mahdollisuutena muuttaa keskustan liikennejärjestelyitä. Perusidea on ollut yksinkertainen: keskustan läpikulkuliikennettä ohjataan muualle, mikä vapauttaa tilaa autoilulta muuhun käyttöön.

Idea herättää voimakkaita mielipiteitä, mistä vain yhtenä esimerkkinä on Vesijärvenkadun autokaistojen vähentämiseen liittynyt taannoinen keskustelu. Nyt koko iso paketti, eli Liisu 2030 -nimellä tunnettu liikennesuunnitelma ja keskustavisio on tarkoitus tuoda päätöksentekoon syksyn aikana.

Vision toteutus Vuoksenkadun tunneleineen ja pysäköintilaitoksineen maksaisi jopa sata miljoonaa euroa, joten kyseessä poliittisesti kaikkea muuta kuin läpihuutojuttu.

Lahti on tulevan vuoden alusta Euroopan ympäristöpääkaupunki.

Yksinkertainen lause, jota luetaan tässä kaupungissa hyvin eri tavoin. Osa kaupunkilaisita on asiasta erittäin innoissaan ja pitää teemavuotta konkreettisena todisteena kaupungin kyvystä uusiutua ja profiloitua kansainvälisesti. Toisille koko vuosi edustaa järjetöntä verorahojen käyttöä ja päättäjien vieraantumista arkitodellisuudesta.

Sekä faneille että vihaajille on luvassa lisätietoa aiheesta vielä alkavan syksyn aikana, jolloin teemavuoden sisällön odotetaan tarkentuvan.

Koska kaupunki joka tapauksessa panostaa vuoteen huomattavasti, on syytä toivoa siitä mahdollisimman paljon konkreettista hyötyä esimerkiksi paikallisille yrityksille ja koulutuslaitoksille.

Tässäkin tapauksessa koronapeikko kummittelee taustalla, minkä tämän vuoden ympäristöpääkaupunki Lissabon on saanut konkreettisesti kokea. Mahdollisten matkustusrajoitusten aikana on mahdotonta saada sitä näkyvyyttä ja verkostoitumista, mitä lähdettiin tavoittelemaan.

Poliittista päätöksentekoa värittävät viikko viikolta enemmän ensi vuoden huhtikuussa järjestettävät kunnallisvaalit. Suuri mielenkiinto kohdistuu jo ehdokasasetteluun, koska viidakkorummun perusteella perinteisille puolueille voi ilmaantua totuttua vahvempia haastajia.

Perinteisestihän tämä on ollut sitä aikaa vaalikaudesta, jolloin kaupungin talousarviota valmistelevilla poliitikoilla on ollut kiusaus leipoa muhkeita vaalibudjetteja, eli jakaa kaikkea hyvää kaikille. Tällä kertaa siihen ei pitäisi ainakaan lukujen perusteella olla varaa.

Tulevissa kunnallisvaaleissa valitaan Lahden ensimmäinen pormestari, mikä nostaa vaalien mielenkiintoa ja jännitteitä entisestään. Äänestäjät eivät pääse suoraan valitsemaan pormestaria, vaan kuntalain mukaisesti valinnan tekee uusi valtuusto vaalien jälkeen.

Koko pormestarimalli on herättänyt ristiriitaisia näkemyksiä myös päättäjien keskuudessa. Kriitikoiden mielestä se tarjoaa lähinnä poliittisia suojatyöpaikkoja muutamille henkilöille ja aiheuttaa lehmänkauppoja sulle mulle -hengessä.

Avoimuuden nimissä puolueiden on syytä kertoa hyvissä ajoin äänestäjille, ketkä ovat heidän kärkiehdokkaitaan pormestarin ja apulaispormestarien tehtäviin. Kaikki mahdollinen epämääräinen kabinettisuhmurointi on omiaan romuttamaan koko järjestelmän uskottavuutta heti alkumetreillä.

Pormestarimallin myötä nykyinen kaupunginjohtaja Pekka Timonen siirtyy vaalien jälkeen kansliapäälliköksi, eli eräänlaiseksi pormestarin oikeaksi kädeksi. Nähtäväksi jää, kuinka kauan hän tehtävässä viihtyy, koska puhemiehenä tunnetun Timosen luontaiset ominaisuudet pääsisivät paljon paremmin oikeuksiinsa kaupungin keulakuvana toimivan pormestarin tehtävässä.

Tulevan vuoden aikanakin Lahti on moni-ilmeinen, vastakohtaisuuksien ja ristiriitaisuuksien kaupunki, joka ei millään luiskahda yhteen pakotettuun muottiin.

Vanhat tutut ongelmat, kuten työttömyys ja päihdetilanne, ovat edelleen vahvasti läsnä kaupungin arjessa. Toisaalta Lahti ottaa ensi askeleitaan yliopistokaupunkina ja Malskillekin on valmistumassa uusi taide- ja muotoilukeskus.

Ranta-Kartanon matkailuhankkeestakin ollaan ehkä viisaampia tulevan vuoden aikana, tai sitten ei. Kisapuiston stadionin puolesta ei tähänastisen kokemuksen perusteella kannata pidättää hengitystä.

Jos menneen 12 kuukauden perusteella voi jotain päätellä, niistä yllättävimmistä puheenaiheista ei tässä ennakoinnissa ollut vielä halaistua sanaakaan. Palaamme asiaan alkaneen kauden aikana tilanne ja kohu kerrallaan.

Keskustelu