Ämpärillinen: Emmehän vain rakenna kulissikaupunkia?

Keskustan elinvoima on tavoite, josta kaikki ovat varmasti samaa mieltä. Keinoista ja oikeasta rahojen kohdentamisesta riittää sitäkin enemmän näkemyseroja. Mirja Hussain

Monta kertaa olen ollut väärässä, mutta nyt jos koskaan toivon jo etukäteen olevani totaalisesti kujalla. Puhun nyt ajatuksista, jotka ovat hiipineet viime aikoina yhä vahvemmin mieleen lahtelaista elämänmenoa seuratessa. Ajatuksista, jotka eivät todellakaan ole uusia ja ainutlaatuisia paikallisessa keskustelussa.

Epämääräisen kalvavan tunteeni voisi kiteyttää jotenkin näin: kiinnitetäänköhän meillä tosiaankin vähän liikaa huomiota siihen, miltä asiat näyttävät ulospäin, ja jätetään sen kustannuksella tärkeitä perusasioita retuperälle?

Älkää käsittäkö väärin. En edelleenkään ole kannattamassa tälle kaupungille ruutanastrategiaa, jossa lopetetaan kaikki mahdollinen tulevaisuuteen suuntautuva kehittäminen ja keskitytään ainoastaan täysin välttämättömien elintoimintojen ylläpitoon.

Olen aina ollut sitä mieltä, että se on varmin tapa näivettyä, ja olen edelleen.

Siitä huolimatta viime aikoina sitä on huomannut entistä enemmän hämmästelevänsä ja kummastelevansa paikallista toimintaa erinäisten outojen yksityiskohtien johdosta.

Kirjoittelinkin jo aiemmin keväällä kriittiseen sävyyn matkakeskuksen eteläpuolisesta älypyörätiestä lähinnä siksi, että siinä ollaan tekemässä levennystä vain muutaman sadan metrin matkalle. Asukkaille tärkeä kuusikko onneksi säästyi, mutta hankkeen logiikka jaksaa hämmästyttää edelleen.

Epäilin tuolloin, tarvitaanko näyttävä levennys erilaisia kaupungin markkinointikuvia varten, koska kyseisellä osuudella ei ole koskaan ruuhkia eikä levennys sujuvoita kenenkään matkaa. Paremman selityksen puutteessa en ole toistaiseksi päässyt luopumaan teoriastani.

Vähän samansuuntaisia ajatuksia herätti äskettäinen tieto urheilukeskukseen tekeillä olevasta 200 000 euron hintaisesta, Suomen ensimmäisestä pyöräilijöiden liikenneympyrästä. Tässäkin tapauksessa on vaikeaa ymmärtää ratkaisun merkitystä sen tienoon liikenneympäristö tietäen.

Sijainti herättää kuitenkin väistämättä yhden kyynisen ajatuksen. Ympyrä on näppärästi matkan varrella, kun kaupunkiin tulevat kansainväliset vieraat käyvät urheilukeskuksessa ottamassa pakolliset hyppyrimäkikuvat.

Ja näitä vieraitahan tulevan ympäristöpääkaupunkivuoden aikana riittää, mikäli uusi korona-aalto ei silloin jyllää. Niinpä delegaatioita isännöivä tai emännöivä kaupungin edustaja voi siinä sitten ohimennen sanoa, että meillä on tässä muuten tällainen Suomen ensimmäinen pyöräympyrä.

Ai että höperöä salaliittoteorian kehittelyä ja lillukan­varsiin takertumista? No, puhutaan sitten isommista asioista.

Tämän lehden ilmestymispäivänä kokoontuvalle tekniselle ja ympäristölautakunnalle on valmisteltu esitystä, jonka mukaan kaupunki pysäyttäisi toistaiseksi uusia omakotitontteja varten tarvittavan kunnallistekniikan teon Kytölässä ja Renkomäessä, ja käyttäisi sen sijaan rahoja muun muassa keskustan kehityshankkeisiin.

Kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho sanoi viime viikon lehdessämme kiertelemättä ja kaartelematta, että hänen näkemyksensä mukaan investoinnille saadaan näin vastinetta vähintään yhtä paljon, ellei enemmänkin.

Näkemys jakaa mielipiteitä. Hyvällä paikalla sijaitsevia, kohtuuhintaisia omakotitontteja on perinteisesti pidetty Lahden tapaisten kaupunkien valttikorttina uusista asukkaista kilpailtaessa. Kaiken lisäksi koronan on uskottu lisäävän entisestään pientaloasumisen ja Lahden tapaisten paikkakuntien vetovoimaa.

Viime kädessä tässäkin asetelmassa on kyse siitä, minkä todella uskotaan parantavan kaupungin houkuttelevuutta, kun rahaa on yhä niukemmin käytettävissä.

Kävi tämän vuoden rahanjaolle nyt mitä tahansa, teknisen puolen avainvirkamiesten marssijärjestys on tullut kirkkaasti selville. Epävirallisesti kulisseista kuuluu senkin suuntaista viestiä, että osittain tuo halu laittaa rahaa keskustaan juuri nyt johtuisi tulevasta ympäristöpääkaupunkivuodesta.

Oli miten oli, vastaavia pienempiä ja isompia esimerkkejä löytyisi helposti enemmänkin. Hyvää tarkoittavat ja sinänsä kannatettavatkin hankkeet näyttävät helposti entistä hassummilta nykyisessä tilanteessa, jossa Lahdessa puhutaan prosentin veronkorotuksesta ja 25 miljoonan euron säästöistä.

Keskustelua voisi helposti laajentaa vielä kiusallisempaan suuntaan viittaamalla Lahden arviointikertomuksessakin mainittuun tieteelliseen tutkimukseen, jossa noin yleisesti todetaan, että ihmisillä on tapana edistää organisaation kannalta kannattamattomiakin hankkeita, jos he uskovat niiden parantavan omaa ansioluetteloaan.

Ei mennä enempää tuon vihjailun suuntaan. Riittää kun todetaan yksinkertainen totuus: kaupungin investointien on oltava entistä pitävämmin perusteltuja, koska kulissien rakenteluun ei pitäisi kaiken järjen mukaan olla enää latin latia.

Keskustelu

Etusivulla nyt

Näytä lisää