Yhdistykset muistetaan mainita juhlapuheissa ja yhteistyökumppaneina, mutta muistetaanko yhdistykset ja järjestöt silloin, kun linjataan kuntien ja maakunnan kehityskärkiä, strategioita ja ohjelmia?
Yhdistykset sopivat hyvin linjaan ympäristön, yliopiston, yritysten ja yhteistyön kanssa. On pelottavaa ajatella millainen Päijät-Häme olisi ilman kattavaa ja merkityksellistä yhdistys- ja järjestökenttää. Ilman yhdistyksiä toimintoihin ja palveluihin jäisi merkittäviä aukkokohtia.
Yhdistys- ja järjestötoiminta perustuu yhteiseen kiinnostuksen kohteeseen, asioihin yhdessä vaikuttamiseen ja porukalla toimimiseen. Yhdistystoiminnassa mukana olevat kokevat vapaaehtoistoiminnan myötä tyytyväisyyttä elämäänsä ja yhteisvastuullisen hyvän tekemisen mahdollisuuksiin.
Yhdistyksissä yhteisöllinen toiminta antaa kokemuksen kuulumisesta tiettyyn joukkoon ja tasavertaiseen yhdessä tekemiseen. Toiminnan ketteryyden ansiosta yhdistystoiminnassa on mahdollista nähdä nopeasti päätösten synnyttämät tulokset ja vaikutukset.
Yhdistystoiminta tavoittaa hyvin kohderyhmänsä. Toimintaan mukaan tuleminen koetaan helpoksi ja luontevaksi. Toimintojen matala kynnys tuo yhdistystoimintaan mukaan myös kohderyhmiä, joita julkisen sektorin on haasteellista toimintaansa tavoittaa. Päijät-Hämeessä on yli 3 000 rekisteröityä yhdistystä, jotka toimivat oman sisältönsä perusteella vertaisina, asiantuntijoina ja kehittäjinä.
Yhdistyksissä tehdään tavoitteellista, tarvelähtöistä ja vaikuttavaa työtä. Liian usein yhdistystoimintaa pidetään itsestään selvyytenä ja pienen ryhmän puuhasteluna. Keväällä koko maailman yllättänyt koronaepidemia todisti jälleen kerran yhdistysten nopean kyvyn muokata toimintaansa kohderyhmän tarpeiden mukaiseksi.
Toimintojen ja yhteydenpidon uudelleen organisointi tapahtui muutamissa päivissä. Jäsenistön lisäksi toiminta kohdistuu laajempaan kohderyhmään ja lähialueeseen. Yhdistystoiminnassa kohdatuksi tuleminen, huolenpito, tuki, vertaisuus, kokemusasiantuntijuus ja avun kanavien yhdessä etsiminen ovat normaalia toimintaa.
Suomessa on kattava yhdistys- ja järjestökenttä, joka osaltaan tukee yhteiskunnan toimivia rakenteita ja käytäntöjä. Mutta minkään toiminnan ylläpitäminen ei ole ilmaista. Myös puhtaasti kansalaistoimintaa toteuttavien yhdistysten vapaaehtoisten rekrytointi, koordinointi, huolto ja palkitseminen vaatii resursseja.
Yhdistystoiminnan ammattilaisten toteuttama kehittäminen ja uusien yhteistyöverkostojen rakentaminen mahdollistaa eri toimijoiden resurssien yhdistämisen.
Yhdessä tekemällä pystytään paremmin huomioimaan asukkaiden ja asiakkaiden tarpeet ja toiveet. Kuntien yhdistysavustukset, alueelliset ja valtakunnalliset kehittämishankkeiden rahoitukset ja muu taloudellinen tuki yhdistystoimintaan on yhdistyskentän elinehto.
Rahoituksen mahdollistaminen on yhdistys- ja järjestökentän arvostamista ja toimintojen jatkuvuuden turvaamista. Päijät-Hämeen yhdistys- ja järjestötoiminta ansaitsee tulla huomioiduksi koko alueen ja kuntien kehittämisessä tasavertaisena kumppanina yhdessä muiden toimijoiden kanssa.
Yhteinen Päijät-Häme -hanke